Metallivuoren perjantai jäi Bloodred Hourglassin onnistuneesta keikasta ja hyvästä säästä huolimatta vaisuksi – mietteet ensimmäisen päivän osalta

Metallivuori järjestettiin tänä vuonna toista kertaa Turussa, Uittamon kansanpuistossa. Pienehkön päälavan lisäksi alueella oli sisätiloissa soittopaikka Turku Rock Academyn tulevaisuuden lupauksille. Festivaalien perjantaita saatiin viettää aurinkoisissa tunnelmissa, mutta valitettavasti paikan päälle oli saapunut laadukkaasta kattauksesta huolimatta varsin vähän yleisöä. Päälavan avasivat bändit Mors Subita ja Shereign. 

Perjantain ensimmäinen tunnetumpi nimi oli ”Rikkinäinen Suomi” -albumillaan kiinnostusta herättänyt itähelsinkiläinen Lähiöbotox. Keikka oli energinen ja sai yleisöä hiljalleen lämpenemään. Vuorovaikutus yleisön kanssa oli välispiikeissä hyvää sekä rentoa. Bändillä on mielenkiintoinen ja erottuva oma tyyli, josta tulee mieleen hieman metallinen versio Notkeasta Rotasta. Kappaleet ”Tuu kokeilee” ja ”KATO MUA SILMIIN” nousivat joukosta onnistuneen keikan parhaiksi hetkiksi. Aggressiiviset ja yhteiskuntakriittiset tekstit puhuttelevat varmasti monia, ja keikalla biisien hokemia on helppo laulaa mukana.

Lähiöbotoxin jälkeen Rock Academyn pikkulavalta on nostettava esiin Triggers-yhtye, joka soitti oikein pirteästi ja hyvällä asenteella menevää rokkia. Bändillä on varmasti potentiaalia nousta tulevaisuudessa isompiin valoihin. 

Illan kolkutellessa oli päälavalla seuraavana vuorossa Lost Society. Väkeä ei ollut vieläkään saapunut paikalle kovin runsaasti, vaikka olisi kuvitellut, että yhtye olisi houkutellut enemmän kuulijoita. Keikka lähti liikkeelle bändin kenties tunnetuimmalla kappaleella ”No Absolution”, jolloin suurin osa ihmisistä vasta valui hiljalleen keikalle. Bändin soittotyöskentelyä oli ilo seurata, ja muutama nopeampitempoinen kappale sai yleisössä liikettä aikaan. Bändin suurin hitti ”Awake” kuultiin keikan toiseksi viimeisenä kappaleena, ja se sai suurimmat suosionosoitukset.  

Perjantain pääartisti Bloodred Hourglassille jäi suuret saappaat täytettäväksi, jottei festivaalien ensimmäisestä päivästä tulisi täysi pettymys. Keikasta tulikin selkeästi illan huipentuma. Keikka oli kovaa tykitystä, vaikkakin pienenä miinuksena täytyy sanoa, että monet bändin biiseistä muistuttavat toisiaan. Edukseen erottuivat kuitenkin kappaleet ”Nightmares Are Dreams Too” ja ”Drag Me The Rain”. BRHG:n tekninen ja brutaali soitto ei kalpene monille vielä isomman luokan bändeille ja katsoisin bändiä mielelläni uudelleen suuremmilla lavoilla. 

Vaikka Bloodred Hourglassin keikka oli onnistunut, jätti Metallivuoren ensimmäinen päivä hieman vaisun fiiliksen, ja yleisönkin määrästä päätellen kiinnostus ei ollut tapissaan. Hyvä ilma ja muuten onnistuneet festarijärjestelyt olisivat tarjonneet mahdollisuuden paljon kovemmalle meiningille. Artistikattaus olisi kaivannut kuitenkin ehkä yhden isomman nimen joukkoon… Lauantaille olisi luvassa kuitenkin vielä Mokoma ja Maj Karman jäähyväiskiertueen keikka.