Metallivuoren toinen päivä tarjoili hikeä ja lentäviä pikkareita
Uuden festaripäivän starttasi huumoripläjäyksellä höystetty Voutsa. Seinäjoelta asti kulkenut yhtye saapui Kaaosvuori -stagelle kertomaan, kuinka on OK olla ”Cicciolina”, vaikka taipaleen päätti vahva ”Syöksykierre”. Lavalla oli nähtävissä, kuinka viaton, pieni mutta vihreä uimarengas lensi jäseniä päin ja lopulta löysi tiensä yleisöön. Jo ensimmäisen esiintyjän aikana ensimmäiset pikkuhousut lensivät lavalle. Ei siis hirveän huono aloitus festarin pääpäivälle.
Mainos päättyy
TRA-stage jäi vielä uinumaan, mutta Kaaosvuori-lavalla seuraavaksi fiilisteltiin rockia State of Emergencyn esittämänä. Yhtye on hiljattain julkaissut singlen ”Stitch me up”. Yhtye esitti useamman kappalen ensimmäistä kertaa livenä ja tämä oli ainutlaatuista fiilisteltävää. Kesken spiikkien jotain epämääräistä lensi lavalle lavan suuntaan vaientaen yhtyeen hämmentyneeseen hiljaisuuteen. Yhtyeen solisti Pasi Sahla rikkoi hiljaisuuden kertomalla, että ”on lavalle vaippojakin lentänyt”.
Päivä oli nopeasti vierähtänyt iltapäivään, ja Rahko sai sauman aloittaa päivän TRA-stagella. En ole aikaisemmin kuullut kyseisestä yhtyeestä mitään, mutta olin ällikällä lyöty. Yhtyeen solisti Sanna Mäkelä todisti lahjakkuutensa huikealla laulutekniikoillaan ja äänellänsä. Jos minulla olisi hattu, se nousisi erittäin korkealle. Lavaesiintyminen oli elävää ja ilmeikästä. Tämäkin yhtye vastaanotti yleisöstä pikkuhousut.
The Grammersin aloittaessa kävin syviä pohdintoja. Ensimmäisenä ajatuksenani oli, että jos powermetalli ja rock saisivat lapsen, lavalla seisoi lopputulos. Tunnelma keveni taidokkaasti ankaran moshaamisen jälkeen. Vuonna 1999 aloittanut yhtye esiintyi Kaaosvuori-stagella ja kirjaimellisesti rokkasi soundeillaan.
Lauteet olivat loistavasti lämpenemässä, ja aivan ensimmäistä live-keikkaansa vetämään saapui Bloodred Nails. Yhtyeen kokoonpanossa oli mukana bassoa soittamassa Ian, joka myös nähtiin Rahkon riveissä, sekä Vaxinatorista tuttu Tony jakamassa trash metalin ilosanomaa.
Mainos päättyy
Suamenlejjona on turkulainen humppapumppu, joka veti päälavan edustan täyteen väkeä. Jääkiekon ja lapparin suosio yllätti, mutta kuka nyt ei pitäisi kauniista naisista ja oluesta sekä kannattaisi isänmaallisesti jääkiekon maajoukkuetta. Festarikansa saateltiin uuteen nousuun tarjoamalla ”Suamalaista lihaa”, ja sen jälkeen ”Keppana viimeinen” oli nautittu. Spesiaalimpia palkintoja oli jaossa rohkeille naisille, jotka uskalsivat paljastaa povensa. Tapahtuma oli erittäin antoisa, sillä paljasta pintaa oli tarjolla enemmän kuin normaalisti.
Hyvässä keppanan täyteisessä höyryssä väki siirtyi pienemmälle lavalle tarkastamaan, millaista menoa Sixgun Renegadesilla oli tarjolla. Espoolainen hard rockia soittava yhtye viihdytti yleisöä ,ja iso määrä kävijöitä oli istahtanut aloilleen seuraamaan actionia lavalla.
Mainos päättyy
Bloodred Hourglass veti melkein kaikki lavan edustalle. Väen määrästä oli selkeästi nähtävissä, että kyseessä oli yksi tapahtuman suosituimmista esiintyjistä. 11 kuukauden keikkatauon aikana yhtye on kasvanut uudella jäsenellä. Eero Silvonen pääsi täyttämään saappaat kolmantena kitaristina. Keulakuva/laulaja Jarkko Koukonen kertoi, että kolme viimeisintä singleä ovat Eeron kynäilyjä. Yksi uusimmista singleistä ”Veritas” valikoitui oman TOP3-listan kärkeen. Stagelta annettiin pientä vinkkiä tulevasta studioalbumista. Tarkka ajankohta jätettiin arvuuttelujen varaan, mutta kansan lohdutukseksi kerrottiin albumin julkaisun tapahtuvan tämän vuoden puolella. Pitti pyöri, lavalla oli järjettömän kova meno ja elämä hymyili.
Awake Againiä kuvailtiin erittäin energisenä yhtyeenä. Juontaja ei ollut ollenkaan siinä väärässä, sillä ensimmäinen kysymykseni oli, että kuka syötti Duracel-pupulle kofeiinitabletteja?! Metalcorella tanssittava yhtye antoi hyvin elämysrikkaan esityksen. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita, mutta ei pieni ”läheltä piti” -horjahtaminen menoa haitannut. Laulu ei katkennut, vaikka minisydänkohtaus olikin käsillä. En olisi uskonut kuulevani Katy Perryn tuotantoa metallifestareilla, mutta onneksi kyseessä oli yhtyeen coveri kappaleesta ”Dark Horse”. Kävijät villiintyivät, ja lavalla oleva energia tarttui yleisöön kiinni kuin takiainen.
Mainos päättyy
Tapahtuman bändeistä pisimmän matkan Metallivuoreen teki Omnium Gatherum. Edeltävänä iltana he keikkailivat Itävallassa ja sieltä matkasivat Sieravuoreen. Metallipäät pysyivät erittäin tiukasti mukana, sillä portit aukesivat puolenpäivän aikaan. Laulaja Jukka Pelkonen halusi juhlistaa David Hasselhoffin syntymäpäivää huudattamalla yleisöä rumpujen tahtiin. Vaikka kokoonpano on valloittanut kansainvälisiä stageja, festarikansa sai todistaa ”erikoisinta ohjelmanumeroa hetkeen”. Ohjelmanumero välispiikkien aikaan sai alkunsa, kun eturivi huusi Pelkoselle ”tukka auki!”. Olen kuullut vaateita paidan riisumisesta, joten ponnarin avaamisen vaatiminen oli kyllä erikoinen. Lorealin kuvastosta ryöstetyt miesmallit eikun siis yhtyeen jäsenet vetivät setin railakkaasti loppuun.
Sacred Dimension sai kunnian lopettaa ensimmäisen Metallivuoren TRA-stagen ohjelman. Heittäytymistä ja ilmeitä ei puuttunut ollenkaan. Cleanit, screamit ja growlit handlaava solisti/ keytaristi Sebastian Lindström piti huolen, ettei yleisöön kerkeä tulemaan kylmä. Yhtye oli uusi tuttavuus, mutta pidin älyttömän paljon siitä, mitä kuulin ja näin.
Festarit päättyivät Insomniumin 1,5 tunnin settiin. Setin alkupäässä oli lunastanut paikkansa alkuvuodesta julkaistu ”The Conjurer”, ja pittiä rajuimmin pyöritti ”Revelation”. Useampi biisi tuli putkeen ilman välispiikkejä. Tässä välissä iltaa moni alkoi jo väsyä, niin kävijät kuin raportin laatija.
Tapahtumana Metallivuori oli pieni, mutta täydellinen. Aina jokaisella on ensimmäinen kertansa, ja palautteen perusteella on hyvä nousta ylöspäin. Uskon todella, että tämä tapahtuma tulee olemaan vielä tulevaisuudessa yksi maan kovimmista.
