MetalOrgy Goes Xmas vol 3 @ Nosturi, Helsinki 19.12.2014
Turmion Kätilöiden ja Fear of Dominationin johdattama, jo perinteeksi syntynyt MetalOrgy järjestettiin kolmannen kerran ja tällä kertaa lämmittelijöiden virkaa toimittivat kotimaiset One Morning Left sekä 2 Times Terror. Suomen teollisuusmetallin kärkinimet juhlistavat joulua omalla persoonallisella tavallaan, mutta aikaisemmasta poiketen sillä tällä kertaa Fear of Domination sai kunnian päättää illan.
Puolisen tuntia ennen ovien avaamista, vannoutuneimmat fanit olivat saapuneet hyisen meren tuulen armoille Nosturin eteen. Irokeesit ja paljas iho vaurioituivat, mikäli tapahtumaan ei ollut valmistautunut kunnolla. Availua odotellessa ja aikatauluja tarkastellessa ymmärsi harvinaisen hyvin osallistuvansa päälle viisituntiseen tapahtumaan. Ovet aukesivat aikalailla minuutilleen ajallaan kello 20, jonka jälkeen jonottajat pääsivät sisätilojen lämpöön. Lisää odottelua oli silti vielä luvassa, sillä illan korkkaava 2 Times Terror aloitti vasta yhdeksältä – organisoidusti ajallaan.
Korkkaava orkesteri oli aluksi näistä se tuntemattomin, mutta kotoinen olo saavutti sydämen herra Raaka Peen astellessa lavalle. 2 Times Terror petasi sänkyä hyvin samanlaisella teollisuusmetallilakanalla mitä pääesiintyjät genrellään edustavat ja hyvin rypyttömästi petasikin. Bändi sai kiitettävästi katsojia ja tapahtumassa ensikertaa vierailleet saivat epäilemättä nopeasti kuvan mistä MetalOrgyssa on kyse. Petaus tyydytti varmasti myös niitä kaikkein pakko-oireisimpia, sillä myös naisväkeä edustava taustavokalisti toi esiintymiseen oman suolansa. Paras onnistuminen menee itseltäni kappaleelle ”Vielä Joskus”, mutta joku sanoi kupeessani jälkikäteen esiintymisen olleen onnistunut joka minuutin kohdalta – komppaan tätä.
Mainos päättyy
Genre vaihtui eriskummalliseen coreen One Morning Leftin marssiessa lavalle kympin hujakoilla. Tätä kutsuisin lähinnä vain väärän väriseksi tyynyliinaksi, sillä väki tuntui kaikkoavan eikä bändi tuntunut populaa paljoa kiinnostavan. Pari kourallista ihmisiä kuitenkin pitivät meininkiä yllä niin hyvin kuin kykenivät, mutta joutuivat tekemään tätä pääosin itsekseen, nimittäin bändi ei kamalan kovasti heitä auttanut. Itse odotin OML:n näkemistä suhteellisen paljon, sillä olin kuullut kyseisestä orkesterista lähinnä vain hyvää. Fiilis oli kuitenkin aika laimea myös lavalla. Paha maku maistui suussa katsellessa kundien olemusta etenkin, kun sapluuna oli lähinnä intron pistäminen käyntiin nauhalta, sen kuuntelu ja biisin vetäminen. Musiikin ja introjen annettiin selvästi tehdä tehtävänsä, mutta rivien välistä paistoi ehkä hieman vääränlainen viesti. Tämä paha maku johtui lähinnä pienestä, mutta merkittävästä pelleilyn mausta. Musiikkia oli vaikea ottaa tosissaan, kun siitä ei selvästi suurin osa tiennyt yhtään mitään ja introt tuntuivat olevan vain jotain täytettä – niitä lähinnä vain kuunneltiin ja niiden odotettiin loppuvan. Tunnustusta kuitenkin uutukaiselle kannuttajalle, joka toimi viime vuoden MetalOrgyssa Fear of Dominationin rekvisiitta showrumpalina. Hänelläkin oli ongelmansa ilmeisesti basarinsa kanssa, mutta tämä annettakoon anteeksi meiningin ollessa muuten rautaisaa. Kumminkin ikävä pettymys, ei voi muuta sanoa.
Aluslakanan kanssa täsmäävä pussilakana, selvästi tapahtuman odotetuin orkesteri ei esittelyä kaipaa. Turmion Kätilöt näyttivät vetävän lähes koko Nosturin täyteen ja ihmisväki lämmitti paikan pelkällä läsnäolollaan. Hikoilu alkoi Kätilöiden aloittaessa ”Verta ja Lihaa” kappaleella ja Nosturi oli ratketa ihmisten huutaessa mukana. No ei aivan, mutta lähestulkoon, sillä yleisön desibelit olivat paikoin nautinnollisen voimakkaat. ”Grand Ball” seurasi ja pillukyrpäjutut olivat valmiit alkavaksi. Spiikit ovat jotenkin jo niin kuluneita, mutta silti saavat vähintään hymyilyttämään. Viime vuotiseen verrattuna bändi veti kappaleet vikkelämmin, olihan vielä yksi loistavuus saapumassa lavalle. Miksi tekemään mitään radikaaleja ihmeellisyyksiä, kun setti toimii?
Noin puoli kahdeksan ovien edessä, sisään, kolme bändiä ja kello lähenteli yhtäkkiä puolta yhtä. Se viisi tuntia oli jo kulunut ja yksi ja ehkä jopa odotetuin oli näkemättä, mutta oliko tuo aika osalle jo liikaa? Kiintiö täyttyi joillakin jo Kätilöiden aikana, sillä väki rupesi ihmeellisesti kaikkoamaan todellista showta odotellessa. Fear of Dominationin Saku sanoi eräässä haastattelussa jotenkin, että live-esiintymisiähän tullaan katsomaan, joten kyllä sinne lavalle pitää tuoda myös jotain katsomisen arvoista. Jännäkakka housussa siirryin käyttämään lisääntynyttä tilan määrää hyödyksi ja katsomaan esiintymistä lähempää. Tämä saattoi olla pieni virhe, sillä aloituskappaleen lähtiessä käyntiin ”Legionista” kuului pääasiassa vain rummut ja kitarariffi, joka herätti äkkiseltään kysymyksen, että joko se alkoi tai soittavatko he jo täysillä. Tämä korjaantui hetken kuluttua ja ensimmäiset kananlihat oli koettavissa heti kyseisen kappaleen soolossa. Yhtäkkiä bändi vaikutti hyvin suurelta, mutta silti niin tuntemattomalta. Tyhjää tilaa katsoessa mielessä pyöri hetken vain, miksi jotkut läsnä olleet jättävät tämän katsomatta. Meininki oli kuitenkin intiimi ja esiintymiseen oli jälleen panostettu.
UG-hommissa yleensä kaikki tehdään vaan summanmutikassa, mutta tällä kertaa pieneen tilaan oli tuotu iso, puolitoistatuntinen tapahtuma. Valottaja oli lukenut läksynsä, mutta nämä hyvällä värimaulla valitut valotehosteet eivät olleet ainoa hieno visuaalinen asia lauteilla. FoD:n uusimman ”Distorted Delusionsin” helmen ”Organ Grinderin” aikana lavalla nähtiin jonkinnäköinen miimikko, joka yksinkertaisesti laski ykkösestä kahdeksikkoon sormilla. Ei sen tunnelman luonnin silmille täydy olla mitään tuon kummallisempaa, kun musiikki hoitaa tunnelmaosuutensa korville. Hyvin pienet sävellajin vaihdokset tai jotkut sen tyyppiset herra Solinin laulussa veivät esiintymisestä vakavuutta, jota olisi voinut ilmetä keikalla liikaakin sen ollessa niin hyvin organisoitu. Valoarsenaalia käytettiin hyväksi muutamaankin otteeseen kahden leidin valollisilla hulahulavanteilla. Näiden pyörittely jossakin määrin yhtaikaisesti ei ollut mitään erityisen säväyttävää, mutta se kehitti katsojalle toimivan illuusion teatraalisuudesta sekä antoi tilaa taiteilija Fear of Dominationin näkemykselle siitä, mitä performanssin pitäisi olla.
Musiikki kompensoi hienosti esitystä läpi settilistan, johon mahtui muutama hieman tuntemattomampikin kappale. Loppua kohti vain parani, mahdollisesti kappalejärjestykseenkin oli kiinnitetty erikseen huomiota. ”Fear of Domination” kappaleen saatua päätös, kaikki tuntuivat tietävän että lisää on vielä tulossa. Tähän mennessä vissiin ensimmäistäkään biisiä ei oltu spiikattu. Lavalle säntäsi jokin tuntematon kasvo vielä buustaamaan showta, niin kuin MetalOrgyyn kuuluu. Tällä kertaa esittelyvuorossa tuntui olevan FoD:n encore, kun aiemmin yleisöä huudatettiin seuraavana tulossa olevan bändin ohjelmanumeroa odotellessa. ”Pandemonium” oli se puuttuva pala, joka täydensi koko höskän.
Ei se kuitenkaan vielä tähän loppunut. Kuin salama kirkkaalta taivaalta, bändi aloitti soittamaan jotain todella hyvän ja tutun kuuloista. Tunnistaminen oli varmasti monelle hankalaa ennen sanoja ”Sweat baby sweat” ja no, kertsin räjähtäessä myös Nosturi räjähti! Bloodhound Gangin ”The Bad Touch” oli ensimmäisen MetalOrgyn missanneelle jotain aivan odottamatonta ja täydellinen päätös tapahtumalle.
Sänky oli pedattu siinä kello kahden kieppeillä, joten ovien avauksesta oli aikaa n. kuusi tuntia. Kaikki eivät suinkaan saapuneet paikalle samaan aikaan, mutta ainakin jokainen paikallaolija sai osansa metallintäyteisestä joulunvietosta. Itse näin Turmion Kätilöt vain pussilakanana, mutta eivät he jättäneet kylmäksi missään nimessä. Fear of Domination oli kuitenkin lähes välttämätön lämmike peittona sen pussilakanan sisällä. One Morning Left puolestaan ikään kuin pilasi kokonaisuuden. Heidän ollessa soittovuorossa, lavalla tallusteli joku virkaansa vailla oleva mieshenkilö ja yritti heitellä siellä jotain punaisia pöksyjä katsomoon. 2 Times Terror oli puolestaan erinomainen illan korkkaaja.
Ennen kuin FoD:n vokalisti otti omat housunsa yleisön pyynnöstä pois, mies kertoi kuinka hänellä meinasi tulla joulutortut housuun Raaka Peen ilmoittaessa heidän soittavan ”illan viimeiset hitaat”. Nämä taisivat olla ainoat spiikit koko keikan aikana bändiltä. Ilta päättyi sanomaan jälleen ensi vuoden kinkereistä, joissa lämpimästi suosittelen olemaan mukana.
Settilista Turmion Kätilöt:
- Verta ja lihaa
- Grand Ball
- Mistä veri pakenee
- Jalopiina
- Tirehtööri
- U.S.C.H.
- Nimi kivestä
- Teurastaja
- Minä määrään
- Hades
- Pyhä maa
- Suolainen kapteeni
- Vedetäänkö vai ei
Settilista Fear of Domination:
- Legion
- Wicked World
- Destroy & Dominate
- Punish Y.S.
- Tool of God
- Organ Grinder
- Mistake in Evolution
- Violence Disciple
- II
- Modify
- Dead Space
- Parasite
- Deus Ex Machina
- Fear of Domination
Encore:
Mainos päättyy
- Pandemonium
- The Bad Touch (Bloodhound Gang -cover)
Raportti: Ville Raitio
Valokuvat: Teemu Siikarla
