Michael Schenkerin nimi on jo kuolematon rockmusiikin saralla, mutta ”Immortal”-albumin myötä asia sai lisää vahvistusta

Hard rock -pioneeri Michael Schenker juhlistaa tänä vuonna pitkää muusikon uraansa ”Immortal”-nimisellä albumilla, joka julkaistiin tammikuun lopulla. Mahtipontinen pitkäsoiton nimi on siinä mielessä erityisen osuva, että Schenkerin pitkä ura on jo tehnyt hänestä kuolemattoman rockmusiikin maailmassa. Schenkerin uran tuntien kitaristi tuskin jää kovin pitkäksi aikaa lepäilemään laakereilleen, mutta ”Immortal” on nyt tuoreinta Schenkeriä mitä on saatavilla.

Kitaristina ja muusikkona Schenker on aina ollut oman tiensä kulkija. Schenkerin muusikonura alkoi yhtenä The Scorpionsin perustajajäsenenä, mutta hän lähti varhain yhtyeestä liittyäkseen UFO:n riviin kitaristiksi. UFO:ssa Schenker ei malttanut olla kauan, kun hän perusti Michael Schenker Groupin jo vuonna 1978. Kun kitaristin uraa tarkastelee lähes viidenkymmenen vuoden jälkeen sen alkamisesta, voi huomata, että Schenker on ollut äärimmäisen aktiivinen uransa aikana. Albumeja, joilla hän on ollut mukana, on enemmän kuin 50-vuotiselle uralle mahtuu vuosia.

”Immortal” on Michael Schenker Groupin nimissä julkaistu albumi. Kyseisellä kokoonpanolla Schenker on julkaissut pitkäsoiton viimeksi vuonna 2011. Tässä välissä Schenker on ehtinyt julkaista kahdeksan muuta pitkäsoittoa kahdella eri Schenker-kokoonpanolla. Kiitos pitkän ja menestyksellisen uransa, kitaristi on onnistunut haalimaan uusimmalle pitkäsoitolle päteviä muusikoita rinnalleen. Tällä kertaa Schenkerin kokoonpanossa kuullaan peräti seitsemää vokalistia; Ronnie Romeroa, Ralf Scheepersiä, Joe Lynn Turneria, Michael Vossia, Gary Bardenia, Robin McAuleyta ja Doogie Whitea.

Mielenkiintoista kyllä, että vaikka solisteja on näin monta, kuulostaa kokonaisuus hämmentävän yhtenäiseltä, ja sen takia hyvältä. Toki kiitosta on annettava viisaasti rakennetulle kappalelistalle, jossa energisempien vetojen väliin on osattu ujuttaa hengähdystaukoja. Omiksi suosikeikseni lukeutuvat kuitenkin rääkyvimmät lauluosuudet ja raivokkaimmat riffit omaavat sävellykset. Tällaisia ovat niin aloitusraita ”Drilled To Kill”, Ronnie Romeron tähdittämä ”Knight Of The Dead” sekä mahdollisesti pitkäsoiton synkin teos ”Devil’s Daughters”. Kevyemmästä osastosta erityisen hyvin maaliin osuvat balladimainen ”After The Rain”, rennon letkeä ”Sail The Darkness” sekä päätösraita ”In Search Of The Of Mind”.

Albumin päättävä ”In Search Of The Of Mind” on myös siitä erityinen, että se on uudelleenäänitetty pitkäsoittoa varten. Schenker kirjoitti ja sävelsi kappaleen ollessaan 15-vuotias. Vaikka kappale on luotu melkein 50 vuotta sitten, istuu se osaksi kokonaisuutta hämmästyttävän hyvin. Ehkä se samalla alleviivaa myös sitä mistä Schenkerin urassa ja musiikissa on kyse: kitaravetoisesta rockista.

Ja vaikka moni saattaa miettiä mitä annettavaa Schenkerillä on enää rockmusiikille usean vuosikymmenen jälkeen, antaa ”Immortal” tähän vastauksen. Kyseessä on monipuolinen, piristävä kuuntelukokemus, joka herättää kunnioitusta niin Schenkeriä kuin hänen kanssaan työskennelleitä kanssamuusikoita kohtaan.”Immortal” on hyvä ja tasapainoinen albumi, jota kuuntelee ilolla.

8/10

Kappalelista:

  1. Drilled To Kill
  2. Don’t Die On Me
  3. Knight Of The Dead
  4. After The Rain
  5. Devil’s Daughters
  6. Sail The Darkness
  7. The Of Thorns And Roses
  8. Come On Over
  9. Sangria Morte
  10. In Search Of The Of Mind

Michael Schenker Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen