Mikko Herranen esittelee monipuolista taidokkuuttaan ”Epäsovinnaisuuden ja järjen valtava kliimaksi” -albumillaan
Mikko Herrasen mukaan soololevy on soololevy vasta silloin, kun solisti on vastuussa muustakin kuin lauluosuuksista – Kuten tapoihin kuuluu, on multi-instrumentalistina sekä studiovelhona tunnettu Herranen tehnyt viime lauantaina julkaistulle ”Epäsovinnaisuuden ja järjen valtava kliimaksi” -albumilleen lähes kaiken itse. Oma kädenjälki näkyy tällä kertaa myös tekoälyn avulla tehdyssä kansitaiteessa sekä parin viikon päästä julkaistavalla musiikkivideolla. Herranen kertoo sooloalbumistaan seuraavaa:
”Joo, kyllä soololevyt pitää tehdä itse, muutenhan ne on kaveriporukan levyjä! Musta musaa on helpoin tehdä niin että itse sävellän ja soitan kaiken. Käytän apujoukkoja sitten kohdissa, joissa niitä välttämättä tarvitsen. Tällä levyllä on hankalampia kitaraosuuksia käynyt soittamassa hyvä pitkäaikainen ystäväni Kimmo Nissinen, kun taas viimeisessä Liekkejä-kappaleessa Tuomas Wäinölä tulkitsee hienon ja tunteikkaan bossanovahenkisen soolon. Muilta osin levy on omaa käsialaani, sävellystä, sanoitusta, sovittamista, äänityksiä ja miksausta myöten”
”Alkupään tuotantoni, eli ensimmäiset kolme levyä, olivat hyvin raskasta musiikkia – enemmänkin metalli- kuin rock-pohjaista jyystöä, niin musiikillisesti kuin tekstien puolesta. Kaipasin pesäeroa rankkuuteen ja synkkyyteen, ja juuri tästä kaipuusta vanhoihin hyviin rock-aikoihin tämä albumi on syntynyt.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy
Epäsovinnaisuuden ja järjen valtava kliimaksi on matka rock-musiikin menneisyyteen. Aikaan, jolloin sitä tehtiin tinkimättä, suurella sydämellä, omiin päämääriin vakaasti uskoen. Albumin sanomaa alleviivaa levyn kärkisinkku ”Rock ’n’ Roll”.
”On tullut aika nostaa rock-musiikki uuteen liitoon, ja tehdä maailmasta sen myötä parempi paikka. Kuka muistaa vielä sen ajan, kun rockissa oli mystiikkaa? Kun rock-tähdet olivat mystisiä yli-ihmisiä, joita ihailtiin Suosikista, eikä Ozzyn pieruverkkareita ei oltu nähty reality-TV:ssä. Ajan, jolloin rock oli muutakin kuin haikeita Spotifyn statistiikkalukuja tai vanhojen pierujen reunion-kiertueita?”, Herranen tilittää.