Millainen on soittimia myyvien kivijalkaliikkeiden asema tänään? – Kolme soitinkauppiasta kertoo kamppailustaan nettikauppoja vastaan

Kun mietitään rock- ja metallimusiikkia, tulee yhdelle mieleen sähkökitarat ja niitä soittavat pitkätukkaiset kitarasankarit ikonisine riffeineen. Toiselle tulee mieleen nopeita blast beateja takovat rumpalit massiivisten settiensä takana. Saattaapa joku myös miettiä sinfonisia taustoja loihtivia kosketinsoittajia, tai jopa matalia taajuuksia runnovia basisteja ja mikrofoniaan puristavia kultakurkkuja. Kuuntelit sitten mitä tahansa rock- tai metallibändiä, on niiden keskiössä usein joukko erilaisia instrumentteja, jotka yhdessä muodostavat kunkin bändin soundin soittajansa jatkeena.

Jostain nuo soittimet on kuitenkin täytynyt saada. Moni vanhan koulun musikantti muistaa nuoruuden, jossa ensimmäisenä kitarana palveli joko Landolan rämisevä akustinen kitara tai halpa Stratocaster-kopio jonkin vanhan putkiradion läpi soitettuna kattiloiden ajaessa rumpusetin virkaa. Vartuttuaan muusikko on voinut tienata tuskallisen hitaasti rahaa marssiakseen soitinliikkeeseen, jossa seinillä on pitkiä kitara- ja bassorivistöjä unohtamatta kaikkia niitä vahvistimia, kosketinsoittimia, kantolaukkuja, metronomeja, hihnoja, kaapeleita, rumpusettejä, peltejä, pedaaleita ja lukuisia muita härpäkkeitä, joita muusikot haalivat vaivihkaa kotinsa täytteeksi ja kumppaninsa kauhuksi.

Kivijalkaliikkeiden merkitys 2010-luvulla on kuitenkin hieman muuttunut. Erityisesti saksalainen, lähinnä verkossa toimiva musiikkiliike Thomann on noussut lukuisten muusikoiden suosimaksi ostopaikaksi, sillä kaupan nettisivuilta on mahdollista tilata soittimia  ja tarvikkeita helposti ja vaivattomasti ja usein jopa kivijalkaliikkeitä halvemmalla. Thomann on vuosien 2004 ja 2012 välillä kolminkertaistanut tuottonsa, ja asiakkaita siltä löytyy tällä hetkellä peräti yli kolme miljoonaa. Se on kiistatta nykyisen soitinbisneksen suurimpia pelaajia.

”Jos soitinliikkeellä ei ole valikoimaansa kattavasti netissä, ampuu se itseään jalkaan”

Tampereen Tammelassa toimiva Tammer-Piano ja Soitin on ollut pystyssä jo vuodesta 1975, ja se onkin yksi Suomen vanhimmista edelleen samassa omistuksessa toimivista soitinliikkeistä. Kauppaan astuessa on tunnelma lämmin ja vastaanottava. Tiskin takaa tervehtii ystävällisesti lempeän oloinen soitinkauppias Olli Paajanen, joka aloitti työnsä Tammer-Pianossa heti asevelvollisuutensa suoritettuaan työkokeilujakson kautta. Alalla ei juuri ole vapaita työpaikkoja, mutta Paajanen sattui osumaan paikalle juuri edellisen työntekijän siirtyessä erään maahantuojan palvelukseen. Paajanen näkee kivijalkaliikkeiden aseman suhteellisen positiivisessa valossa.

– Kivijalkaliikkeellä on ihan hyvä asema. Moni haluaa tukea paikallista, eikä kitaraa ole kovin helppo ostaa testaamatta. Toki verkkokaupankin kautta tilaamalla on palautusoikeus, mutta kivijalkaliikkeessä on mahdollisuus samalla kertaa testata useita erilaisia tuotteita ja tunnustella niiden sopivuutta omiin tarpeisiin, kertoo Paajanen.

Kilpailu Thomannin ja suomalaisten verkkokauppojen välillä on jo ehtinyt normalisoitua tässä maailmanajassa. Hinnat tarkistetaan ja lasketaan jo valmiiksi isoimpien jälleenmyyjien tasolle, ja samat hinnat pätevät myymälässä ja netissä. Soitinkauppiaat ovat valmiita kohtaamaan Thomannin hinnat, jotta ostotapahtuma voidaan tehdä kivijalkaliikkeessä netistä tilaamisen sijaan.

Paajanen tiedostaa kilpailun olevan kovaa, ja että juuri internet on mullistanut musiikkibisneksen monin tavoin:

– Jos soitinliikkeellä ei ole valikoimaansa kattavasti netissä, ampuu se itseään jalkaan. Valikoiman ylläpitäminen vaatii tietenkin jatkuvaa työtä, mutta se on melkeinpä elinehto toimivalle kivijalkaliikkeelle, jatkaa Paajanen.

Asiakkaita Tammer-Pianossa käy säännöllisesti mutta hieman sesongista riippuen. Toisinaan töitä saa painaa puolentoista miehen voimin, toisinaan, esimerkiksi kesäsateilla, liikkeessä voi olla hyvinkin hiljaista. Liikkeeseen astuessa huomion kiinnittävät ensin ulko-oven edessä olevat pianot, ja myöhemmin liikkeen perälle käveltäessä aukeaa huone täynnä herkullisen näköisiä sähkökitaroita, bassoja ja vahvistimia.

– Valikoima muokkautuu jatkuvasti eri tuotteiden suosion, asiakkaiden toiveiden ja maahantuojien vinkkien mukaan. Tiettyjä tuotteita täytyy, totta kai, olla aina varastossa, mutta niiden ympärillä myymälän varasto vaihtuu hyvinkin tiuhaan, avaa Paajanen hieman Tammer-Pianon tarjontaa.

Myös musiikkimaailman erilaiset trendit heijastuvat liikkeen valikoimaan:

– Metallimusiikin suosion nousun ja laskun ja taas uuden päänkohotuksen on nähnyt ’hevikitaroiksi’ miellettyjen kitaroiden myynnin kohdalla, samoin muutaman vuoden takainen ukulele-buumi näkyi myynnissä selkeästi. Musiikkibisneksen trendien lisäksi myös keikkamaailman murros näkyy selkeästi isokokoisten putkivahvistimien suosion laskussa ja Helixin ja muiden mallintavien laitteiden suosion nousussa.

Kivijalkaliikkeistä tullut trendikkäitä

Helsingin Musamaailman Esko Asikainen suhtautuu kivijalkaliikkeiden asemaan vuonna 2019 erittäin positiivisesti.

– Viime vuosien aikana olemme ilmeisesti uineet vastavirtaan, sillä asiakasmäärät ovat kasvaneet sekä Helsingin että Turun myymälöissämme. Kokonaisvaltainen ja henkilökohtainen palvelu on taatusti yksi tekijä kivijalan menestyksessä. Se, että tarjoamme sekä soitinrakentajapalvelut että elektroniikkahuollon saman katon alta, on iso asia. Asiakkaat voivat hoitaa asiat kätevästi yhdellä kertaa, avaa Asikainen Musamaailman menestystä.

Kitaroihin, bassoihin, vahvistimiin, pedaaleihin sekä niiden tarvikkeisiin erikoistunut Musamaailma perustettiin vuonna 1985, jolloin suomalainen rock ja metalli olivat vahvassa nousussa. Bändit kuten Peer Günt, Stone, Airdash ja Zero Nine olivat Musamaailman asiakkaita jo heti alussa.

– Mielestämme maassa ei ollut yhtään varteenotettavaa erikoisliikettä vastaamaan tarpeeseen. Luonnollisesti voimakas intohimo musiikkiin helpotti päätöstä perustaa yritys.

Asiakkaita Musamaailmassa käy laidasta laitaan. Jo vuodesta 1985 lähtien on kaupan valikoimaan otettu sellaisia tuotteita, jotka täyttävät kaupan omat laatukriteerit, ja joista kauppiaat itse pitävät. Myös asiakkaiden toiveita kuunnellaan herkällä korvalla. Esimerkiksi verkkokaupan merkityksen Musamaailma ymmärsi Asikaisen mukaan jo varhain. Arvosoittimia liike toimittaa kasvavassa määrin myös ympäri maailmaa, eikä ole harvinaista, että kitaroita ostetaan Musamaailman sivuilta esimerkiksi Amerikasta, Kiinasta, Englannista tai Saksasta.

Asikaisen mukaan kilpailua Thomannin kaltaisten jättiläisten kanssa on, mutta varsinaisena ongelmana hän ei sitä näe:

– Joudumme kilpailemaan kaikkia vastaan. Kilpailu on kovaa ihan joka alalla. Kilpailu on vaan asia, jonka kanssa pitää elää. Pitää olla parempi kuin kilpailijat, toteaa Asikainen.

”Monet paikalliset ja lähialueen soittajat ovat harmitelleet, että nyt heidän vakipaikkaansa ei kohta enää ole”

Seinäjoella sijaitseva soitinkauppa Markun Musiikki on esimerkki kivijalkaliikkeestä, joka on jouduttu lopettamaan kannattamattomana. Soitinkauppias Lasse Laiholan mukaan verkkokaupat sekä alueen vähenevä aloittavien soittajien määrä vaikutti suuresti omistajan päätökseen sulkea Markun Musiikki.

Markun Musiikki on palvellut Seinäjoen Hyllykalliossa jo 29 vuotta. Kauppa avattiin vuonna 1992, ja soittokamojen myynnin ohella se toimi yhteistyössä esimerkiksi nuorille suunnatun Rock Camp -musiikkileirin kanssa. Avattiinpa kauppaan vuonna 2018 myös oma Open Stage -tyylinen lava, jossa erilaiset kokoonpanot ovat päässeet soittamaan.

– Onhan tämä toiminut monille kohtaamispaikkana, johon on tultu työpäivän jälkeen hörppäämään kupponen kahvia ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä, eli nyt on yksi kohtaamispaikka vähemmän soittajille. Monet paikalliset ja lähialueen soittajat, koulut ja niin edelleen ovat harmitelleet, että nyt heidän vakipaikkaansa ei kohta enää ole, kertoo Laihola.

Laihola aloitti työskentelemisen Markun Musiikissa kaksitoista vuotta sitten aluksi merkonomiopintojensa kautta työharjoittelijana. Työnsä aikana Laihola on ehtinyt nähdä monenlaisia asiakkaita, joista osasta on kasvanut vuosien saatossa vakituisia. Laihola myötäilee näkemystä siitä, että ihmiset suosivat nykyään verkkokauppoja kivijalkaliikkeitä enemmän. Hänen mielestään löytyy kuitenkin vielä ihmisiä, jotka tykkäävät käydä ostoksilla myös paikallisissa soitinkaupoissa.

– Nykyisin ihmisten ostotottumukset ovat kovasti verkkokaupan kannalla ja tulevat varmasti tulevaisuudessakin olemaan. Mutta on monia, jotka eivät halua tilata esimerkiksi kitaraa tai vahvistinta niin sanotusti sokkona vaan haluavat ensin testata sitä. Nykyisin myös kivijalkamyymälät pystyvät kilpailemaan hyvin verkkokauppojen hintojen kanssa ja pystyvät välillä myymään jopa halvemmalla sekä tarjoamaan esimerkiksi kitaroille säätöpalveluita kaupan päälle, jatkaa Laihola.

– Hintatietoinen pitää olla. Meidän pitää pystyä tarjoamaan koko ajan parasta mahdollista hintaa asiakkaalle, mikä on tietysti niin liikkeen kun kuluttajan etu, kuvailee Laihola.

Asiakkaille, joka haluavat tukea kivijalkaliikkeitä, antaa Laihola seuraavan neuvon:

– Tarkastelkaa omaa ostokäyttäytymistänne. Kivijalkamyymälöille, oli ala mikä tahansa, jokainen sisään tuleva asiakas on tärkeä. Musiikkiliikkeillä esimerkiksi tarvikkeet ovat niitä, jotka pitää paljon kassavirtaa yllä, sillä uusia kitaroita, vahvistimia ja rumpusettejä ei joka viikko vaihdella. Onkin siis asiakkaan tärkeä miettiä, hakeeko pari kielisettiä ja plekut oman kylän kivijalkamyymälästä, vai tilaako ne ulkomailta verkkokaupasta. Sillä on väliä.

”Jossain välissä ehtii ehkä tehdä muutaman soitinhuollonkin”

Soitinkauppiaan työhön kuuluu paljon muutakin kuin pelkkää kassan takana seisomista. Tammer-Pianon Olli Paajanen avaa esimerkiksi omaa työpäiväänsä seuraavasti:

– Aamu alkaa yleensä verkkokauppatilausten tarkistamisella, pakkaamisella ja lähettämisellä sekä sähköposteihin vastaamisella. Sen jälkeen alkaa päivärutiini, jonka aikana palvelen asiakkaita, täytän uusia tuotteita nettikauppaamme, suunnittelen mainontaa ja some-postauksia ja sen sellaista. Jossain välissä ehtii ehkä tehdä muutaman soitinhuollonkin.

Musamaailman Esko Asikainen täsmentää, että yhtiön osakkaana hänen oma työaikansa ei rajoitu kaupan aukioloaikoihin, vaan hän on käytännössä töissä ympäri kellon:

– Päivään sisältyy palavereja, suunnittelua, tuotteiden tilaamista, myymistä sähköpostitse ja ’face to face’, markkinointia, tarjousten laadintaa ja niin edelleen. Ja tietysti ihan fyysistä kamojen roudaamista. Roudaamisestahan ei pääse koskaan eroon!

Mitä sellaista kivijalkaliike pystyy asiakkailleen tarjoamaan, jota esimerkiksi Thomannin kaltaiset verkkokaupat eivät kykene? Entä missä olisi vielä parannettavaa kilpailun ja laadun kannalta?

– Kivijalkaliike pystyy tarjoamaan palvelun ja osaamisen! Myyjät ovat usein ensimmäisiä, joille kulkee tieto uusista tuotteista, teknologiasta ja niiden mahdollisuuksista. Kivijalkaliikkeen myyjät tapaavat yleensä olla jollakin tasolla myös musiikin harrastajia itsekin. Myynnissä oleviin laitteisiin perehdytään perinpohjaisesti, ja eri tuotteiden ominaisuuksiin ja käyttöön saattaa saada jopa erillisen koulutuksen maahantuojan toimesta, pohtii Tammer-Pianon Olli Paajanen kivijalkaliikkeiden etuja.

– Varastointi ja tavaran esilläpito ovat puolestaan rajoitteita verkkokauppoihin verrattuna. Jo yhden valmistajan mallistosta saattaa löytyä kymmeniä eri versioita samantyyppisestä kitarasta, mutta kaikkia ei mitenkään pysty pitämään esillä ja heti saatavilla. Esittelymalleissa esiintyy tietenkin ajan kuluessa myös kulumaa ja/tai kolhuja, eikä niistä voi silloin pyytää täyttä hintaa. Laaja valikoima esilläolevia soittimia on kuitenkin juuri se ehto, jolla kuluttajat saa houkuteltua kivijalkaliikkeeseen, ja sen kanssa tasapainoillaan.

Kivijalkaliikkeet pystyvät siis tarjoamaan asiakkailleen asiantuntevaa palvelua. Kun astelet sisään liikkeeseen etsimään kitaraa, edessäsi ei ole vain kuvia valtavista määristä eri kitaroita, malleja ja tyylejä, vaan pääset näkemään ne sellaisena kuin ne oikeasti ovat. Sinun ei myöskään tarvitse nojata asiakkaiden antamista arvosteluista luotuihin yleistyksiin, vaan pääset poimimaan kitaran syliisi ja testaamaan, puhutteleeko soitin juuri sinua. Paajasen, Asikaisen ja Laiholan kaltaiset asiantuntijat myös neuvovat mielellään.

– Kivijalan etu on se, että kun myydään kielisoittimia, on jokainen soitin aina yksilö. Aina. Jos tilaat soittimen verkkokaupasta, saat yksilön, joka on hyvä tai sitten ei niin hyvä. Puusta rakennetuissa soittimissa se on fakta. Kilpailueduksi kivijalalle voi laskea myös sen, että asiakas saa kaupan päälle asiantuntijan apua tuotteen valinnassa, kertoo Asikainen.

Myös Markun Musiikin Laihola myötäilee näkemystä:

– Henkilökohtainen palvelu on ehdottomasti se tärkein etu verkkokauppoihin verrattuna! Varsinkin soittoharrastuksen alkutaipaleella voi asiakkaan tiedot olla vielä hatarat siitä, mitä kannattaisi ostaa, ja siinä asiantunteva myyjä pystyy auttamaan.

Soitinkaupoissa on mahdollista saada soittimilleen myös huoltoa. Mikäli et osaa tai uskalla itse vaihtaa kieliä kitaraasi, kaipaat kaularaudan säätöä tai mikrofonien vaihtoa, löytyy tiskin takaa hyvin todennäköisesti ihminen, joka osaa auttaa sinua.

Vaikka esimerkiksi Markun Musiikki onkin sulkemassa ovensa pian pysyvästi, näkee Lasse Laihola kivijalkaliikkeissä mahdollisuuden vielä kymmenen vuoden päästä. Tarvitaanko soitinkauppoja vielä?

– Ehdottomasti!