Vuodesta 1992 aktiivisesti toiminut skatepunk-yhtye Millencolin julkaisi tänä keväänä uransa yhdeksännen albumin. Energisistä keikoistaan tunnettu ruotsalaisyhtye luottaa uusimmalla albumillaankin tuttuun kaavansa, eli tarttuviin ja energisiin melodioihin jotka saavat yleensä liikkumaan mukanaan.

Ensikosketukseni Millencoliniin syntyi vuonna 2017 Ilosaarirockissa Metelli-teltassa, jossa sain todistaa yhtyeen äärimmäisen energistä esiintymistä. Tuon jälkeen yhtye oikeastaan pääsi painumaan unohduksiin, mutta kun vastaan tuli heidän uusin albuminsa, oli hyvä hetki tarkistaa, mitä ruotsalaisyhtye on saanut aikaan.

Albumin kannessa komeilevat ohjukset, tornado ja saastepilvet kaupungin ympärillä. Yhtyeen nimestä roikkuu silmät ristissä oleva keltainen tipu, joka on käsittääkseni Millencolinin maskotti. Omassa päässäni kansikuva sai nostettua odotuksia sen suhteen, että pääsisin kuulemaan äärimmäisen energisen ja mukaansa tempaavan albumin. Harmi, ettei näin päässyt käymään.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”S.O.S.” sisältää 12 kappaletta, jotka liikkuvat kestonsa puolesta kahden ja kolmen minuutin hujakoilla. Levy etenee mutkitta kappaleesta toiseen, mutta oikein mikään kappale ei herätä omalla kohdallani tuntemuksia suuntaan tai toiseen. Kuuntelukerrasta toiseen toistui kuitenkin sama reaktio: mitä pidemmälle levy eteni sitä puuduttavammalta se alkoi kuulostaa. Lyriikoiden suhteen Millencolinin uudella levyllä käydään läpi mielenkiintoisia teemoja kuten parisuhteita, tapoja tarkastella maailmaa ja nykymaailman menoa. Valitettavasti sanoituksista ei ole kuitenkaan riemua, jos itse musiikki alkaa pitkästyttää.

Vaikka Millencolinin uusin albumi pitää sisällään 12 energistä kappaletta, ei levy onnistunut innostamaan minua yhtään. Albumia kuunnellessa tuntuu, että kappaleet toistavat samaa kaavaa eikä mikään kappale tee eroa toiseensa. Sen seurauksena kuunteleminen aluksi turhautti ja sen jälkeen lähinnä ärsytti. Minulla oli turhan korkeat odotukset albumin suhteen, minkä takia ”S.O.S.” tuntuu todennäköisesti huonommalle kuin se onkaan. Kaiken kaikkiaan ”S.O.S.” on reilu puolen tunnin mittainen energinen mutta tasapaksu paketti, joka ei pääse loistamaan muilla kuin edellä mainituilla ominaisuuksilla.

3/10

Kappalelista:

1. S.O.S.
2. For Yesterday
3. Nothing
4. Sour Days
5. Yanny & Laurel
6. Reach You
7. Do You Want War
8. Trumpets & Poutine
9. Let It be
10. Dramatic Planet
11. Cavemans Land
12. Carry On

Millencolin Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen