Mitä Kings of Leonin albumin julkaisu NFT:nä merkitsee musiikkialalle?
Taidealalla on viime ajat pöhisty NFT:stä. Mystisen kirjainyhdistelmän taakse kätkeytyy ”non-fungible token”, joka toimii digimuotoisena todisteena lohkoketjutekniikkaa hyväksi käyttäen digitaalisen teoksen alkuperästä. Taitelija ikään kuin lyö leiman digimuotoiseen teokseensa. Digitaalisen taiteen siunaus ja kirous on ollut sen helppo kopioitavuus. Taide on levinnyt helposti laajoillekin joukoille, mutta alkuperäiskappaleista ei ole voitu juuri digitaiteen saralla puhua, eikä tämä taas aina ole ollut keräilijöiden tai taiteentekijöiden etu.
Musiikkialalla viime vuosituhannen lopulla perustettu amerikkalainen Kings of Leon -yhtye ryhtyi yhdeksi NFT-tokenien edelläkävijöistä. Bändi julkaisi maaliskuussa 2021 uuden ”When You See Yourself” -albuminsa NFT-muodossa ja oli täten ensimmäinen näin toiminut merkittävä yhtye. Toki ”When You See Yourself” julkaistiin myös tavallisesssa streamattavassa digimuodossa sekä CD:nä ja LP:nä, mutta NFT-julkaisu keräsi otsikoita musiikkimedioissa ympäri maailman. Mitä tämä julkaisu sitten kertoo musiikkialasta ja sen tulevaisuudesta?
Onko NFT pelkkä kupla?
Moni musiikki- ja taidealalla mutta myös vaihtoehtoisten sijoituskohteiden etsijöiden parissa on ollut innoissaan NFT:stä – digitaalisen omaisuuden kaupankäynti ja siihen sijoittaminen tulee mullistumaan, kyse on vallankumouksesta, ja niin edelleen. Nämä ovat yleensä merkki sellaisesta puheesta, jota kuullaan ennen sijoituskuplan puhkeamista. Ei olekaan ihme, että moni on vastaavasti myös yrittänyt hillitä ilmiön ympärillä käytävää keskustelua.
Sinällään NFT sopii juuri musiikkiteollisuuteen varsin hyvin, sillä huomattavasti Kings of Leonia pienemmät ja indiemmät bänditkin ovat tottuneet julkaisemaan rajoitettuja vinyylipainoksia levyistä, esimerkiksi vain parin sadan levyn suuruisia painoksia. NFT soveltuu sekä tällaiseen julkaisemiseen, jota Kings of Leon harrasti uudella albumillaan, mutta toisaalta tekniikka taipuu myös yksittäiskappaleiden julkaisemiseen teoksista kuin teoksista. Tekijänoikeudet voidaan siis säilyttää tai siirtää NFT-tokenin avulla.
NFT sinällään saattaa olla kupla, mutta kuplan jälkeen ei missään nimessä seuraa välttämättä kyseisen tokenin täystuhoa. Harva enää uskaltaa väittää, että lohkoketjutekniikka laajemmalti olisi häviämässä mihinkään: siihen pohjaavat kryptovaluutat ovat arkipäivää netin ostotapahtumissa, olipa kyse vaatekaupoista, musiikin ostamisesta tai vaikkapa erilaisista netissä pelattavista peleistä. Esimerkiksi LimonX, GG ja Joltfun.com tukevat bitcoineja. . Voit ostaa pelikierroksia tai vaikka pelikauppojen lahjakortteja bittivaluutalla. Lohkoketjutekniikka itsessään on testattu ja koeteltu monessa paikassa, joten siinä mielessä myös NFT:n tulevaisuus näyttää valoisalta – sen voivat tärvätä lähinnä inhimilliset tekijät.
Kuinka iso juttu NFT todella on?
Puhtaasti rahassa mitattuna NFT-kaupasta voidaan todella puhua merkittävänä juttuna. Tästä antaa osviittaa Everydays: The First 5000 Days -teoksen huutokauppa maineikkaan Christie’s-huutokauppakamarin kaupassa. NFT-teos lähti nimittäin 69,3 miljoonan dollarin hintaan. Ostoksen takana oli kamarin tiedotteen mukaan Metakovan, joka tunnetaan maailman suurimman NFT-rahaston perustajana ja rahoittajana. Varsinkin tämän poskettomalta tuntuvan summan kaupan jälkeen puheet kuplasta kiihtyivät.
Musiikkibisneksessä ollaan elätelty jo toiveita siitä, että NFT:stä tulee alan todellinen pelastaja. Fyysisten levyjen myynti on murto-osa parin vuosikymmenen takaisesta, streamaukset eivät juuri tuo paria poikkeusta lukuunottamatta elantoa artisteille, eivätkä keikatkaan tahdo korvata aukkoa paikata. Lisäksi ala on muutoinkin altis kaikenlaisille mullistuksille, jotka eivät suoraan riipu siitä. Hurjimmissa visioissa artisti tekee jopa yksittäisiä biisejä, joista julkaistaan vain yksi NFT-tokneilla varustettu kappale, joka sitten huutokaupataan eniten tarjoavalle. Voi vain kuvitella, millaisiin summiin Madonnan, Rolling Stonesin tai Kanye Westin kokoluokan artistien yhden kopion kappaleet kipuaisivat huutokaupoissa.
Jos edellä kuvattu NFT-bisnes musiikkialan nostaisikin jälleen uuteen kukoistukseen, voisi sen argumentoida hyödyttävän lähinnä isoja artisteja ja levy-yhtiöitä (joka muuten alkaa olla auttamattoman vanhentunut nimitys). Pienille artistelille ja aloitteleville musiikintekijöille on vaikea nähdä olevan merkittävää hyötyä NFT-tekniikasta, jos ei sitten NFT-julkaisuja aleta hankkia aloittelevilta musiikinjulkaisijoilta pitkän tähätäimen sijoitus mielessä, mikä tietenkin on täysin mahdollista.
Toki musabisneksessä on elätelty toiveita siitä, että isot NFT-rahat ”valuisivat alaspäin” myös levy-yhtiöiden listoilla oleville pienemmille artisteille, mutta tämä mekaniikka ei ainakaan streamausten suhteen ole toiminut. NFT-kauppa on kuitenkin alkutekijöissään, joten tähän on mahdollista vielä löytää myös pieniä toimijoita hyödyttävä ratkaisu.
Vääjäämätön kehitys
Jää nähtäväksi, onko NFT pelkkä kupla, joka odottaa puhkeamistaan. Joka tapauksessa: vaikka juuri NFT ei olisi se lopullinen muoto, joka yksilöisi digitaalista musiikkia ja muita digitaideteoksia, jotakin vastaavaa varmasti tullaan tulevaisuudessa näkemään. Markkinat ovat jo osoittaneet olevansa vastaanottavaiset: siitä The First 5000 Days -teoksen huutokauppasumma on vastaansanomaton todiste. Musabisneksessä haaste on ainakin otettu vastaan.