Mongrelblood
Filippiineiltä on tullut vuosien saatossa jokunen lupaava metalliyhtye, mutta sitä suurta kansainvälisen läpimurron tekevää yhtyettä ei tuosta Kaakkois-Aasiassa sijaitsevasta saaristovaltiosta ole vielä kuulunut. Yksi yrittäjistä on thrash metallia raskaalla jalalla polkeva Mongrelblood, joka vastikään julkaisi uuden omakustanne-EP:nsä ”Relentless Assault”. Kaaoszine otti sähköpostin välityksellä yhteyden yhtyeeseen ja kyseli hiukan lisää, onko Mongerbloodista Filippiinien metallimaineen lipunkantajaksi. Ainakin yritystä yhtyeellä riittää.
Voisitteko aluksi esitellä yhtyeenne kertomalla lyhyesti sen historian ja edustamanne musiikkityylin?
Mongrelblood perustettiin helmikuussa 2007, kun työkaverit Dedrick ja Jonathan päättivät kasata yhtyeen soittaakseen paikallisen heavy metal -suosikki Wolfgangin covereita. Kun alkuperäinen vokalistimme estyi osallistumasta useisiin bänditreeneihin, löytyi yhtyeen uudeksi vokalistiksi Dennis, joka oli aiemmin toiminut Dedrickin vanhan yhtyeen roudarina. Yhtye perustetiin alun perin nimellä Mongrel, mutta vaihdoimme nimen kuultuamme, että senniminen yhtye oli jo olemassa. Alkuperäinen rumpalimme jätti yhtyeen musiikillisten erimielisyyksien johdosta, ja Dedrick kysyi hänen aiemman yhtyeensä rumpalia Carloa soittamaan muutamissa paikallisissa konserteissamme. Yhtye lisäsi myös rytmikitaristi Karl Viton miehistöön saadakseen aikaiseksi täyteläisemmän äänimaailman musiikkiinsa. Hetken aikaa tämä olikin vakituinen kokoonpano, joka myös julkaisi yhtyeen ensimmäisen viiden kappaleen demon ”Mongrelblood”.
Mainos päättyy
Vuosi tästä ja yhtyeen jäsenet alkoivat luisua sisään ja ulos skenestä, mikä laittoi yhtyeen lyhyelle tauolle. Karlin tilalle kitaran varteen liittyi Jokjok ja Carlo jätti yhtyeen muuttaessaan Kanadaan jättäen loppuyhtyeen etsimään uutta rumpalia. Useita rumpaleita muista paikallisista yhtyeistä käytettiin keikoilla tuuraajina, mutta yksikään näistä ei sopinut yhtyeeseen täydellisesti. Vuonna 2012 aiemmin kitaristina yhtyeessä nimeltä Blasphemerion toiminut Makoy liittyi Mongrelbloodiin rumpaliksi ja yhtye julkaisi ensimmäisen omakustannealbuminsa ”Rabid Insurgence”. Levy merkitsi yhtyeelle muutosta thrash metallin pariin ja esitteli yhtyeen raskaan äänimaailman, joka erotti meidät muista thrash metal -yhtyeistä. Yhtye alkoi sitten järjestää kiertueita ympäri Filippiinejä promotakseen uutta soundiaan ja soitti useissa isoissa kaupungeissa kaivautuen näin lopullisesti paikalliseen metalliskeneen. Alkuvuodesta 2014 Makoyn piti jättää yhtye terveyssyistä, minkä takia Mongrelblood joutui jälleen kerran etsimään uutta rumpalia. Lokakuussa 2014 Jonathanin lapsuudenystävä ja tunnettu rumpali Francis päätti liittyä yhtyeeseen, ja joulukuussa 2014 julkaisimme omakustanne-EP:mme ”Relentless Assault”.
Olette tosiaan juuri julkaisseet uuden EP:nne ”Relentless Assault”. Voisitteko esitellä tätä tuotosta lukijoillemme hiukan enemmän? Miksi kaikkien pitäisi katsastaa tämä EP, ja oletteko itse tyytyväisiä sen lopputulokseen?
”Relentless Assault” puhuu puolestaan. Kuvittele itsesi kahlituksi kiskoille, kun sinua lähestyy ydinjätteellä varustettu tavarajuna ilman jarruja ja samalla olet itse hukkumassa pahasuopaisen varjon alle, mikä kertoo sinulle, että kaikki on tehty ja sinun täytyy vain maata tässä ja kuolla. Todellakin, kaikkien joilla on korvat, pitäisi katsastaa tämä EP… Ja rakastamme todellakin sitä, kuinka se iskee kauhua sydämiin.
Mainos päättyy
Mitkä yhtyeet ovat toimineet suurimpina vaikuttajina Mongrelbloodille? Kuunteletteko laisinkaan musiikkia metallin ulkopuolelta?
Valtaosin vaikutteemme löytyvät Bay-Arean thrash-yhtyeistä, mutta toki kuuntelemme paljon muutakin ja saamme näin vaikutteita muualta. Filippiinien metalliskenestä löytyy paikallisia yhtyeitä, jotka ovat vaikuttaneet suuresti omaan kehitykseemme, kuten Paganfire, Mass Hypnosia, Dahong Palay, Wolfgang sekä metalliveljemme Servorum. Metallin ulkopuolelta… Dedrick on suuri Beatles-fani, Jonathan ja Francis pitävät molemmat balladeista ja glam rockista, Jokjok kuuntelee grungea ja vaihtoehtomusiikkia, Dennis omistaa koko Johnny Cashin tuotannon sekä countrya ja folk rockia… Ainut musiikki, jota emme kuuntele, on house musiikin kaltainen paska, techno, k-pop ja sen kaltainen (hankkikaa oikeat soittimet, runkkarit!).
Mistä asioista ammennatte inspiraatiota musiikkiinne?
Musiikkiteollisuuden tilasta kotimaassamme ja siitä, kuinka sitä käsitellään kuin paskaa. Kaikennäköiset valheelliset ”muka-muusikot” eivät edes tee oikeata musiikkia enää. Asumme maassa, joka löyhkää korruptiolle, ja valtaosa väestöstä on täysiä idiootteja. Tämänkaltaiset asiat ovat ajaneet meidät luomaan musiikkia, joka kuvastaa ajatuksiamme siitä, missä tilassa maamme on.
Mainos päättyy
Kuinka kuvailisitte musiikkianne käyttämättä tyypillisiä sanoja, kuten ”metalli”? Toisin sanottuna, kuinka kuvailisitte musiikkianne henkilölle, joka ei ole aiemmin tutustunut metallimusiikkiin laisinkaan?
Suoraviivainen, suoraan kasvoille iskevä, ei taka-askelia ottava ja nyrkillä naamaan iskevä kannanotto. Ei sitä voi oikein kuvailla, se täytyy kokea.
Mitä voitte kertoa meille Mongrelbloodin sanoituksista? Mistä aiheista yhtyeen sanat yleensä kertovat ja kuinka tärkeitä ne yhtyeelle ovat?
Kappaleemme ylipäätänsä kertovat ihmisille, mitä me ajattelemme tietyistä aiheista. Lyriikat kertovat sodasta, politiikasta, uskonnosta, kuolemasta, väkivallasta ja yhteiskunnasta, johon nämä vaikuttavat. Koska kirjoitamme kappaleemme kannanottoina asioihin, sanoitukset ovat meille hyvin tärkeitä ja siksi niissä on myös aina jokin sanoma.
Mainos päättyy
Tulette maasta, joka ei ole kovinkaan tunnettu metallimusiikistaan. Mitä yhtyeitä voisitte suositella meille Filippiineiltä?
Itse asiassa Filippiineiltä tulee paljonkin metalliyhtyeitä, mutta ne eivät saa kovin paljoa huomiota osakseen, koska vain kourallinen filippiiniläisiä todella arvostaa genreä. Voisimme suositella katsastamaan yhtyeitä Paganfire, Mass Hypnosia, Pathogen, Legion, Servorum, Inferium, Avattoir, Comatose, Sadistor, Bloodshedd, Dreaded Mortuary, Rabies, Toxemia, Deadflesh Architect, Damaso sekä Paraphrenic Hostility, jonka kanssa julkaisemme omakustanne-split-CD:n tänä vuonna.
Kuinka vaikeaa (tai helppoa) on soittaa metallimusiikkia maassa, jossa se ei ole kovinkaan suosittua?
Se on taistelua toinen toistaan vastaan. Metallimusiikilla on täällä hyvin vähän tai ei laisinkaan kannatusta. Skenen hengissä pysyminen on vaikeaa, sillä useimmat metalliyhtyeet eivät pysy pystyssä kuin ehkä vuoden. Ne, jotka pysyvät, ovat niitä, jotka työskentelevät todella paljon saadakseen musiikkinsa kuuluville rakkaudesta metallimusiikin soittamiseen. Saaristovaltion mentaliteetti vaikuttaa metallikulttuuriin Filippiineillä hyvin hyvin negatiivisesti. Siksi me haluamme saada musiikkiamme esille.
Mainos päättyy
Kuinka paljon tiedätte suomalaisesta metallimusiikista? Mitä yhtyeitä tiedätte ja mistä pidätte?
Puhuttaessa suomalaisesta metallimusiikista ensimmäinen mieleen tuleva asia on power metal. Tiedämme yhtyeitä, kuten Finntroll, Turisas ja sitten Nightwish. Niin ja Stone. Dennis kuuntelee Stonea paljon.
Miksi omasta mielestänne Mongrelbloodin pitäisi olla metallin seuraava suuri nimi? Mikä on suurin myyntivalttinne?
Suurin syy siihen, miksi meidän pitäisi olla metallin seuraava suuri nimi, on se, että me todella ansaitsemme sen. Olemme työskennelleet liiankin paljon ja luopuneet paljosta päästäksemme edes tähän asti. Samasta syystä sekä johtuen vaikuttajiemme kirjavuudesta olemme onnistuneet tekemään kappaleita, joissa on omaperäinen soundi verrattuna muihin thrash-yhtyeisiin. Suurin myyntivalttimme metalliteollisuudessa on se, että kappaleemme sisältävät aina jotain merkittävää (tai kiistanalaista) sanottavaa aina siihen asti, että ne joskus toimivat läimäyksenä kasvoihin.
Minkä luulette olevan seuraava iso asia metallimusiikissa yleisesti ajatellen?
Nykypäivänä metallimusiikista on vaarana kehittyä liian monotonista, ja siksi uudistus äänimaailmassa ja sen kehittäminen äänekkäämmäksi ja kiistanalaisemmaksi tulee olemaan seuraava iso asia. Metalliyhtyeiden pitäisi rohkeasti laittaa sydämensä ja ajatuksensa musiikkiinsa eikä miettiä sitä, mitä muut ajattelevat. Etenkin näiden ”metallinerojen”, jotka kuvittelevat tietävänsä kaiken. Metallimusiikin soittamisessa ei ole rajoituksia, joten seuraava metalliyhtye, joka onnistuu tässä uudistuksessa, tulee olemaan seuraava iso asia.
Missä näette ja toivotte Mongrelbloodin olevan kymmenen vuoden kuluttua?
Kymmenen vuoden päästä teemme edelleen asioita, joita rakastamme eli olemme lavalla, soittaaamme omantyylistämme thrash metallia ja nautimme sen tekemisestä yhdessä. Ja siinä on myös kaikki, mitä me toivomme.
Mitkä ovat Mongerbloodin lähitulevaisuuden suunnitelmat?
Yksi tärkeimpiä lähitulevaisuuden tavoitteitamme on saada levytyssopimus, ja siksi olemmekin lähetelleet demojamme kaikkialle. Aiomme myös kehittää soundiamme edelleen, tehdä uusia kappaleita, julkaista uusia levyjä; toivon mukaan pääsisimme myös soittamaan Filippiinien ulkopuolelle.
Kiitos haastattelusta. Onko teillä vielä viimeisiä sanoja lukijoillemme?
Kiitos Kaaoszinelle ja Suomelle tästä mahdollisuudesta. Ja teille, jotka ette ole vielä kuulleet Mongrelbloodista ja haluatte tietää musiikistamme lisää: meidät voi katsastaa internetistä. Kaikille lukijoille tiedoksi, että aiomme jatkaa perseille potkimista musiikillamme emmekä todellakaan ole lopettamassa lähiaikoina. Olemme vitun raskas bändi, ja jos ette usko sanojamme siitä, voitte buukata meidät soittamaan mihin vitun kaupunkiin ihan milloin vitun tahansa! Olemme valmiita todistamaan tämän teille livenä, koska emme todellakaan ole mikään tusinayhtye! Joten pitäkää se todellisena, pitäkää se raivotautisena… Pitäkää se metallina!
Haastattelu: Riku Mäkinen
English version:
There has come some promising metal bands from Philippines in the last recent years, but none of the bands from this Southeast Asian country have really made an international breakthrough yet. One band that is trying to do that is Mongrelblood with their heavy sound thrash metal. The band recently released their selfreleased EP “Relentless Assault”. Kaaoszine contacted the band via e-mail to ask more if the band is really up to carry the flag of Philippines metal reputation? At least they are trying very hard.
First of all, could you give our readers an introduction of Mongrelblood by telling a short biography and the style of music you are playing?
Mongrelblood was found in February 2007 when workmates Dedrick and Jonathan decided to form a band doing covers from a local heavy metal favorite, Wolfgang. After our original vocalist failed to attend several practice sessions, Dedrick brought in Dennis, a roadie from his old band, to fill in the spot for vocal duties. The band was originally called Mongrel but we later changed it after knowing that there was another band with the same name. The original drummer left the band due to artistic differences. Dedrick then asked his former band’s drummer, Carlo to play drums to play some local shows. The band also added Karl Vito into the lineup to play rhythm guitars in order to create a more solid sound. For some time, this was the solid lineup where they released their first self-titled five-track demo and travelled around other cities in their region. After a year, the members slipped in and out of the scene causing the band to go on a short hiatus. Karl was eventually replaced by Jokjok and Carlo had to leave the band and migrated to Canada leaving the other members to go on a hunt for a new drummer. Several drummers from other local bands were contacted to fill in some spots for local shows but failed to find a perfect fit. In 2012, the band brought in Makoy, a guitarist from another band, Blasphemerion to play drums and released their first full-length independent album entitled “Rabid Insurgence” this marked our shift into thrash metal and a distinct heavier sound that differentiated us from other thrash metal acts. The band then started to book tours into other regions and cities in the Philippines promoting our newfound sound. Playing in major cities, we crawled our way into the local metal scenes and in early 2014, Makoy had to leave the band for medical reasons and this lead to Mongrelblood on yet another search for a drummer. In October of 2014, Francis, a childhood friend of Jonathan and a known drummer decided to fill in this void. In December of 2014, we then released an independent EP entitled, “Relentless Assault”
You have just released your latest EP titled “Relentless Assault “. What can you tell our readers about it? Why should everyone check it out and are you satisfied with the result yourself?
“Relentless Assault” outright speaks for itself. Imagine yourself chained down the rails and a nuclear waste freight train without brakes roaring towards you while you’re drowned in a pool of a malignant shadow telling you that everything’s done for and you just have to lay down and die. So definitely, everyone who has ears should check it out… and yeah, we love how it strikes terror into hearts.
Which bands are biggest influences for Mongrelblood? Is there any music outside of metal you like to listen?
Mostly our musical influences come from the bay-area thrash bands. There’s quite a lot since we listen to everything and take in everything too. The local bands in the Philippine scene that have been an integral part of our development as a band are those that we consider our biggest influences though; Paganfire, Mass Hypnosia, Dahong Palay, Wolfgang and our brothers from Servorum who have inspired us as well. Outside of metal… Dedrick is a big Beatles fan, Jonathan and Francis both are fond of ballads and glam-rock, Jokjok listens to grunge and alternative and Dennis has an entire discography of Johnny Cash and Country and Folk Rock tunes… The only music we don’t listen to are trippy bullshit stuff they call house music, including techno and k-pop. (Get a real instrument you fucks!)
From where do you draw inspiration for creating music?
The state of the music industry in our country and how it is treated like shit. With all the falsehoods where the so-called “musicians” don’t even make real music anymore has been an inspiration. Living in a country reeking with corruption where a big percent of the population are composed of morons and idiots has driven us to create music that makes a statement to everyone how we feel about the state our country is in.
How would you describe your music without using basic words like “metal”. In other words, How would you describe your music for a person who has never heard metal music before?
It’s a straight up, in your face, no-holds-barred, fist in the face statement. You can’t just simply describe it. You have to experience it.
What can you tell us about the lyrics of Mongrelblood? Which subjects are they basically about? How important part lyrics are for Mongrelblood?
Our songs are basically what we want to tell everybody how we feel about certain topics. The lyrics of our songs talk about war, politics, religion, death, violence and the society it affects. The importance of the lyrics in our songs is because we write these songs as a statement that’s why our lyrics always have something to tell.
You are hailing from country, which is not so familiar of metal music. Which bands you can recommend for us from Philippines?
Actually, there are quite a lot of metal bands hailing from the Philippines although they don’t get that much of a following since only a handful of Filipinos really appreciate the genre. We would recommend checking out Paganfire, Mass Hypnosia, Pathogen, Legion, Servorum, Inferium, Avattoir, Comatose, Sadistor, Bloodshedd, Dreaded Mortuary, Rabies, Toxemia, Deadflesh Architect, Damaso and Paraphrenic Hostility whom we will be having an upcoming CD-split to be released independently this year.
How hard (or easy) it is to play metal music in a country where metal music isn’t such a huge thing?
It’s a dog eat dog scenario when you’re a metal band in this country. There is little or no support for metal music here. Surviving the scene itself is very difficult due to the fact that most metal bands don’t actually last for more than a year. Those that do are the ones who worked their asses off for their music to be heard and for the love of playing metal music. There is also the factor of archipelagic mentality that greatly affects the metal culture in the Philippines in a very very very negative way. That is why we want to get our music out there.
How familiar you are with Finnish metal music? Which bands do you know and like from our country?
When we talk about Finnish metal music here, the first thing that comes to mind would be power metal, knowing bands like Finntroll, Turisas and then there’s Nightwish… Well, except of course for Stone. Dennis listens to Stone a lot.
What do you think is the biggest reason why Mongrelblood should be the next big thing in metal? What is your biggest selling point?
The biggest reason why we should be the next best thing is because we fucking deserve it. We have worked too hard and have given up a lot to get to where we are at right now. Because of that same reason and our diverse influences, we have made songs that offer a distinct sound compared to other thrash bands. The fact that our songs always have something significant (or controversial) to say, up to the point that it sometimes serves as a slap in the face, is our biggest selling point in this industry.
What do you think will be the next big thing in metal generally speaking?
An innovation in metal in terms of sound, being the newest, the loudest and most controversial is sure to be the next big thing since metal today is in danger of becoming too monotonous. Metal bands shouldn’t be afraid to put their hearts and minds into their music and don’t give a shit about what other people say especially these “metal geniuses” who claim to know everything there is to it but can’t put their money where their mouths are. There are no standards when it comes to metal, so if a metal band can do this, then that will be the next big thing.
Where do you see and hope Mongrelblood will be after 10 years?
10 years from now, we will still be doing what we love to do and that is being onstage, play our own brand of thrash metal and have a damn good time doing it together. That’s also all that we hope for as well…
Which are the main plans of Mongrelblood for the near future?
One of our main goals in the future is to have a label sign us up which is why we are sending out demos everywhere. We also look forward to making more improvements to our sound, make more songs, have more releases and somehow get to play outside of the Philippines.
Thanks for the interview. Any last words for our readers?
– We want to thank Kaaoszine, Finland for this opportunity and for those who haven’t heard about Mongrelblood and want to know more about our music, you can check us out online. For all the readers out there, we will keep making kick-ass songs and were not stopping anytime soon. We are heavy as fuck and if you don’t take our word for it, hook us up with your local scene in any fucking city, any fucking time and we’ll be glad to prove it to you live because we aren’t anything like any “dime a dozen” band… So, keep it real, keep it rabid… Keep it metal.
Interview: Riku Mäkinen