Hraun - Black Molten Essence

Monipuolista crossover-synkistelyä – arvostelussa Hraunin debyyttialbumi

Kirjoittanut Heidi Mikkonen - 22.4.2020

Näinä epävarmuuden ja epätavallisen arjen aikoina monet meistä kääntyvät musiikin puoleen paetakseen tartuntatilastoja vilisevää uutisvirtaa ja kotona kököttämisen tylsyyttä toisiin maailmoihin. Omanlaistaan todellisuuspakoa ja helpotusta uuden musiikin nälkään tarjoilee monien tämän kevään suurten ja pienten julkaisujen ohella myös toistaiseksi tuntemattomampi Hraun, jonka debyyttialbumi ”Black Molten Essence” ilmestyy näkökannasta riippuen joko piristämään tai synkistämään kuulijoita huhtikuun loppupuolella. Kyseessä on kahden saksalaismuusikon muodostama duoprojekti, joka sisältää seitsemän kappaletta gootti-, death- ja mustaa metallia sopuisasti yhteen kietoutuneina. Genrepuritaanit kavahtanevat jo tästä toteamuksesta kauemmaksi, mutta crossover-sietokykyisempien korvien soisi herkistyvän, sillä levy on uudelta yhtyeeltä kelpo avaus.

”Black Molten Essenceä” hallitsevat perinteiset bändisoittimet ja kahden yhtyejäsenen yhteisesti hoitama vokalisointi, jossa on ilahduttavasti vaihtelua niin tyylien kuin intensiteetinkin puolesta. Eniten goottihenkeä albumille tuovat matalat, toteavasti esitetyt puhtaat vokaalit, mutta lisäksi kuullaan korkeampaakin laulantaa sekä runsaasti kärinää, murinaa ja siellä täällä kuiskauksiakin. Musiikki teknisenä suorituksena on melko pätevää, joskin nopeimmissa kohdissa rumpalilla on aavistuksenomaisia vaikeuksia pitää homma kasassa. Kitaratyöskentely on tarkkaa ja kiinnostavaa, joskaan ei mitenkään tajunnanräjäyttävää. Laulupuolella yhtye on tehnyt fiksusti jakaessaan vastuuta molemmille jäsenilleen ja käyttäessään monipuolisia vokalisointitapoja – puhdas laulu tai bläkkishenkinen kärinä yksinään kävisivät nopeasti puuduttaviksi taitojen ollessa keskinkertaisia, mutta kun kaikki munat eivät ole samassa korissa, kuulijan mielenkiinto säilyy vaivoitta läpi koko albumin. Sekä laulu- että kitararaitoja on monin paikoin kaiutettu tai muuten jälkikäsitelty, mikä tuo levylle aavistuksen kokeellisuuden tuntua viemättä kuitenkaan kovin kauas maanläheisestä genreluokituksestaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

”Occult Blood” aloittaa levyn keskitempoiseen tahtiin, mutta lisää sekä vauhtia että raskautta loppuaan kohti. ”Rituals” on jo kiivas ja albumin kappaleista eniten black metallia. Kolmoskappale ”In the Pouring Rain I Lie” on levyn parasta antia: riisuttu ja rauhallinen alku johdattelee kauniiden laulumelodioiden kautta raivokkaaseen kitara- ja rumputyöskentelyyn, josta palataan takaisin suruun ja sateen kohinaan. Mielenkiintoinen kappalerakenne ei tyydy tavanomaiseen säkeistö-kertosäe -vuorotteluun, vaikka päämelodiaa toistetaan tässäkin. ”Seducing Voices” ottaa murinavokaalit käyttöön ensi kertaa levyllä ja väläyttelee hieman kosketinsoundejakin, jotka muutoin pidetään piilossa. Hidasta ja alakuloista ”Hamarinn”-raitaa seuraa niin ikään kaihoisa ”Take Back The Light”, jolla siellä täällä käytetty stemmalaulu aiheuttaa tyytyväistä hyrinää ainakin allekirjoittaneessa. Albumin päättää aggressiivinen ”Through The River Black”, jossa akustiset kitarat ja eräs rokkaavampi riffi tuovat lisämaustetta tremolosahauksen keskelle.

Omiksi suosikkikappaleikseni nousevat edellä kehutut ”In the Pouring Rain I Lie” ja ”Take Back The Light”. Kokonaisuudessaan ”Black Molten Essence” on tasavahva teos, jonka sisälle on onnistuttu rakentamaan mukavaa vaihtelua niin kappaleiden tempojen ja tunnelmien kuin sanoituksellisten teemojenkin avulla. Viimeksi mainitut käsittelevät muun muassa kuoleman kohtaamista, painajaisia ja okkultismia; kertojan katse kääntyy ennemmin yksilön mielensisäisiin kamppailuihin kuin syyttämään ulkomaailmaa vastoinkäymisistä, mikä tuntuu tässä maailmanajassa suorastaan virkistävältä asenteelta. Albumilta välittyvä tunnelma on melankolinen, mystinen, hieman kierokin, ja mustanpuhuva kansitaide tukee musiikillista sisältöä asiaankuuluvalla tavalla. Mistään huippusuorituksista ei sävellysten, soittotaitojen tai soundimaailman osalta voi puhua, mutta Hraun osoittaa silti kosolti potentiaalia, ja näin ollen levy ansaitsee nousta arvosteluasteikolla keskiviivan yläpuolelle.

6+/10

Kappalelista:

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
  1. Occult Blood
  2. Rituals
  3. In the Pouring Rain I Lie
  4. Seducing Voices
  5. Hamarinn
  6. Take Back The Light
  7. Through The River Black

Hraun Facebookissa