Monumentaalinen veistos on yhä ajaton ja väkevä – juhla-arviossa Nilen kaksikymmentä vuotta täyttävä ”Black Seeds of Vengeance”

Karl Sandersia voidaan pitää miehenä, joka on vastuussa amerikkalaisen death metal -yhtyeen Nilen synnystä. Miehellä on ollut palava halu ja kiinnostus tuoda projektiinsa mukaan muinaisen Egyptin mystiikkaa, historiaa ja uskontoa käsitteleviä teemoja, jotka ovat luoneet ajan saatossa Nile-bändille hyvin persoonallisen imagon. Ei ole mikään ihme, että bändin ensimmäisen kokopitkän ”Amongst the Catacombs of Nephren-Ka” (1998) sekä ”In the Beginning” -kokoelman (1999) positiivisten vastaanottojen ansiosta yhtyeen seuraava luku on saanut jatkoa.

Vaikka jo debyyttijulkaisu ”Amongst the Catacombs of Nephren-Ka” todistaa, että musiikillisesti Nile tuo omanlaista tunnelmaa esille, seuraava kokopitkä ”Black Seeds of Vengeance” pistää tämän vielä astetta paremmaksi. Albumille sävelletyt, tylyn kuuloiset kappaleet eivät rakennu täysin suoraviivaisemmin kuin edellisen julkaisun teokset. Levyä voidaan pitää bändin kehityksen osalta yhtenä tärkeämpänä julkaisuna, vaikka ”Black Seeds of Vengeance” -julkaisun jälkeen meno menee yhä korkeammille sfääreille.

Tekniseltä osalta ”Black Seeds of Vengeance” on yhtä juhlaa. Samalla ”tunkkaiset” ja tummat soundit luovat omanlaisen tunnelman ja brutaalin ryöpyn, mikä on erittäin, erittäin mieluisaa nautintoa. Taju räjähtää ilmoille, kun helvetillisen nimihirviön omaavan ”Invocation of the Gate of Aat-Ankh-Es-En-Amenti” -intron jälkeen ”Black Seeds of Vengeance” syöksee tulta ja tappuraa. Soitto tarjoaa vimmaista brutaalia henkeä. Hellittämisen merkkejä ei tule vastaan myöskään kappaleiden ”Defiling the Gates of Ishtar”, ”The Black Flame” tai oman henkilökohtaisen suosikkini ”Masturbating the War God” aikana.

Levyn vokaaliosuuksia hoitavat Sandersin lisäksi toisena kitaristina toimiva Dallas Toler-Wade ja basisti Chief Spires. On hieman vaikea erottaa, kuka kultakurkuista on kulloinkin vuorossa, mutta päällisin puolin örinät ja yhteistyöt toimivat ja sopivat kuin nenä sfinksin päähän.

Mainioiden, jokseenkin vähälle huomiolle jääneiden ”Chapter For Transforming Into a Snake”- ja ”Nas Akhu Khan She En Asbiu” -kappeleiden jälkeen levyjulkaisun kolossaalisin monumentti ”To Dream of Ur” lähtee käyntiin. Teos ei enää esitä saati tarjoa Nilen vihaisempaa puolta mutta luo erittäin mielekkään ja ehkä zenmäisen tunnelman. Ambient-tunnelmointia jatkavat albumin viimeiset mutteivät vähäisimmät raidat ”The Nameless City of the Accursed” ja ”Khetti Satha Shemsu” päättäen yhden bändin hienoimmista julkaisuista.

”Black Seeds of Vengeance” -albumin jälki on  kestänyt hyvin kahdenkymmenen vuoden jälkeen. Vaikka kyseessä on vasta yhtyeen toinen kokopitkä, toteutukseltaan levy on ollut mullistavaa ja omaperäistä jälkeä 2000-luvun death metal -alamaailmassa. ”Black Seeds of Vengeance” on vasta alkua siitä, mitä bändi on seuraavaksi onnistunut luomaan, mutta siitä huolimatta tämä albumi on jykevä ja monumentaalinen eepos kohti muinaisen Egyptin maailmaa.

Kappalelista:

1. Invocation of the Gate of Aat-Ankh-Es-En-Amenti
2. Black Seeds of Vengeance
3. Defiling the Gates of Ishtar
4. The Black Flame
5. Libation Unto the Shades Who Lurk in the Shadows of the Temple of Anhur
6. Masturbating the War God
7. Multitude of Foes
8. Chapter for Transforming into a Snake
9. Nas Akhu Khan She En Asbiu
10. To Dream of Ur
11. The Nameless City of the Accursed
12. Khetti Satha Shemsu

Nile Facebook

Kirjoittanut: Sami Elamaa

Kommentoi julkaisua