Monuments – Gnosis

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 22.10.2012

Lontoosta ponnistavan Monumentsin kikkametallidebyytti ”Gnosis” oli jo ennakkoon huhuiltu yhdeksi tämän vuoden kovimmista djent-pläjäyksistä, ainakin levy-yhtiönsä mainosmarakattien toimesta. Noh, lunastaako lätty odotukset?

Kyllä ja ei. Miehistönvaihdokset viivyttivät bändin debyytin julkaisua ja kiihkein djent-innostus tuntuu hieman lopahtaneen, niin mediassa kuin allekirjoittaneellakin. Okei, Meshuggahin tuorein ”Koloss”-rieska kutittelee edelleen kuulohermoja eroottisesti, mutta Tomas Haaken rumpuporno onkin aivan omaa luokkaansa musiikki-universumissa.

Monuments kehkeytyi vuonna 2009 hajonneen Fellsilentin raunioista ja laulaja ehti vaihtua pariinkin otteeseen, ennen kuin mikin varteen löytyi Matt Rose, jolta irtoaa sujuvasti niin psykoottinen huutaminen kuin kivat poppiskertsitkin. Vokaalipuolelta ei siis pahemmin huomautettavaa. Bändin intoutuessa hieman harhailemaan omalta mukavuusalueeltaan, erityisesti rieskan avausraidalla ”Admin Defeat”, meininki onkin varsin lupaavaa. Mitä pidemmälle levyä kuuntelee, alkaa kuitenkin hieman nasaaliset kitarasoundit riepomaan korvia. Tosin, on sanottava, että samanlaiset käsittämättömät soundimieltymykset vaivaavat monia samalla hiekkalaatikolla operoivia djent-bändejä. Onhan se kiva, että kitaristit pääsevät keulimaan kaikenmaailman jazz-soinnuilla kun on erottelevaa ja ylä-middlevoittoista surinaa, mutta itse kaipaisin hieman enemmän alapäätä touhuun, eli Suomeksi: munaa. Kappalemateriaali ei myöskään aivan pysty pitämään avausraidan lailla mielenkiintoa yllä. Pieniä irtiottoja geneerisemmästä demppaamisesta ajoittain esiintyy, mutta bändin soisi rohkeammin hakea jyrkempää omaa kulmaa genreen, joka alkaa olla melkoisen ryöstökalastettu tyhjiin. Meshuggahin lisäksi on mitä ilmeisimmin käyty myös Sikthin matolaatikolla.

Vaikka bändi hairahtuukin debyytillään paikoin tyhjäkäynnille, ovat levyn valonpilkahdukset kuitenkin sen verran taidokasta groovailua, että jään odottamaan mielenkiinnolla pumpun seuraavaa levyä. Vokalisti Matt Rosella tuntuisi olevan eväitä vaikka minkälaisiin suorituksiin (taustalla mm. vokalisointi drum&bass-kombossa The Qemists) ja mikäli jamppa jatkossa osallistuu biisien kirjoittamiseen isommalla kädellä, voi seuraavan rieskan povata jo olevan ”something completely different”. Hieno avaus bändin uralle, pienistä puutteista huolimatta.

7/10

Kappalelista:
1. Admin Defeat
2. Degenerate
3. Doxa
4. The Uncollective
5. Blue Sky Thinking
6. Memoirs
7. 97% Static
8. Empty Vessels Make The Most Noise
9. Regenerate
10. Denial

https://www.facebook.com/thisismonuments

Kirjoittanut: Jani Lehtinen

Monuments saapuu esittelemään livemenoaan Euroblast -kiertueen tiimoilta Tavastialle 5.11.