Moonspellin Fernando Ribeiro ei pidä maksullisista fanitapaamisista: ”Se oli sellaista, että kätellään, otetaan kuva ja painukaa vittuun”
Lähes 30-vuotisen uran tehnyt Moonspell vieraili hiljattain Suomessa kolmella Rotting Christin kanssa soitetulla yhteiskeikalla, joista kaksi myytiin loppuun. Pääsimme tapaamaan Moonspellin laulaja Fernando Ribeiroa keikkojen yhteydessä ja kyselemään hänen mietteitään muun muassa kuluneesta kiertueesta, Rotting Christista, Moonspellistä kertovasta kirjasta ja maksullisista fanitapaamisista.
Hei! Miten kiertueenne on sujunut?
Hyvin on sujunut. Emme tienneet, mitä odottaa, koska emme olleet tehneet aikoihin näin pitkää kiertuetta. Teimme tällaisia kiertueita nuorempina, 20–25-vuotiaina. On hienoa, että kaikki ovat tulleet niin hyvin toimeen keskenään, vaikka tämä on suuri uhraus kaikille. On paljon työtä, paljon matkustamista ja pitkiä päiviä. Ongelmiakin on kohdattu. Mutta kiertue on ollut menestys, lähes puolet siitä on myyty loppuun. Ei voi valittaa.
Millaisia ongelmia olette kohdanneet?
Eurooppalaisia ongelmia! Olemme joutuneet pysähtelemään rajoilla, joilla ei olisi pitänyt. Jopa eurooppalaisissa maissa, kuten Sloveniassa. Yleisössä joidenkuiden pitäisi muuttaa suhtautumistaan muusikoihin. Suurin osa porukasta on asiallista, mutta jotkut käyttäytyvät kuin vihaiset asiakkaat. ”Miksi ette soita sitä ja tätä?” Soitamme, mutta emme haluamassasi järjestyksessä. Ihmiset ovat niin täynnä itseään ja omia haluamisiaan että jäävät paitsi keikasta ja sen tunnelmasta.
Ongelmia oli myös Turkkiin pääsemisessä. Keikka oli hyvä ja turkkilaiset fanit aivan mahtavia, mutta minä todella vihasin sitä, että promoottori kusetti heitä. Turkki on sodassa, ja sinne tulee paljon pakolaisia. Meidät tutkittiin tarkasti ja etsittiin kaikkea mahdollista. Meillä oli kaikki kunnossa, mutta saapuessamme paikalle promoottori oli vaihtanut keikkapaikkaa, ja fanien mukaan sinne myytiin 300 lippua liikaa. Puhuessani promoottorille puhelimessa huomasin nopeasti, että häntä kiinnosti vain raha. Meihin sattuu, kun faneja huijataan.
Toivoisin ihmisten arvostavan vaivaa, jota näemme kiertämisen eteen. Esimerkiksi yhdessä paikassa soitimme vasta klo 4.30 aamulla. Moonspell ja Rotting Christ ovat tunteikkaita bändejä, emme ole tuotteita emmekä anna samaa show’ta joka ilta. Kiertäminen ei ole helppoa.
Kutsuitteko te Rotting Christin tälle kiertueelle?
Totta kai!
Mainos päättyy
Miksi Rotting Christ?
Olemme kuin veljiä. Tutustuimme heihin, kun olimme pieni underground-yhtye joskus 80- ja 90-lukujen taitteessa. Kun tapasimme, välillemme muodostui heti yhteys. Meissä on paljon samaa ja olemme kokeneet samoja asioita. Molemmat olemme kehittyneet ja määritelleet soundiamme uudelleen. Emme tee kompromisseja, emmekä tee samoja albumeita uudelleen, vaan kehitymme. Olemme kiertäneet yhdessä paljon. Suurin kiertueemme ennen tätä taisi olla vuonna -96. Muistamme edelleen juttuja ja vitsejä tuolta kiertueelta. Rotting Christ on yksi parhaita black metal- tai dark metal -yhtyeitä, ja heidän musiikintekemisensä on kehittynyt paljon. Kun soitamme yhdessä, he nostavat riman aina korkealle, ja se tekee hyvää Moonspellille. Tuemme toisiamme monella tavalla. Rotting Christkaan ei anna periksi bisnekselle; se on oikea bändi eikä tuote.
Muutama viikko sitten sanouduit irti meet & greeteistä fanien kanssa. Miksi?
Vihasin sitä aina. Mielestäni ne ovat todella typeriä ja loukkaavia. Tämähän on myös bisnestä, ja monet eivät enää osta levyjä vaan varastavat musiikin internetistä, joten bisnesmiehet alkoivat keksiä muita tapoja tehdä rahaa. Teimme tällaisia meet & greetejä aiemmin todella halvalla, mutta en ole niin rahan perään enkä myöskään halua erotella köyhiä ja rikkaita faneja toisistaan. Fanit tekevät työnsä kun ostavat levyjä, keikkalippuja ja merchiä; meet & greetistä maksaminen olisi vähän liikaa. Taistelin asiasta paljon agenttien ja managerien kanssa, että saimme lopetettua niiden tekemisen. Jos fanit haluavat tavata, voimme tehdä sen vanhaan tapaan. Odottakaa keikan jälkeen, kunnes olemme valmiita, tai tulkaa paikalle hieman etuajassa. Itse järjestän paljon tapaamisia fanien kanssa Facebookin kautta. He ovat todella mukavia ja tuovat usein lahjojakin. Esimerkiksi kiertueen alussa olin flunssainen, ja fanit toivat minulle lääkkeitä, kotitekoista hunajaa ja muuta. Se on minusta aidompaa. Kaikella kunnioituksella, mutta olimme kiertueella Epican kanssa, ja heillä oli aina isot meet & greetit. Se oli sellaista, että kätellään, otetaan kuva ja painukaa vittuun. Vihaan sellaista. Heidän managerina sanoi meille, että teidän VIP-järjestelynne on perseestä, ja vastasin, että kiitos. Minusta on tärkeää olla rehellinen faneille.
Moonspellistä kertova kirja ”Wolves Who Were Men: The History of Monspell” julkaistiin vähän yli kuukausi sitten. Kertoisitko siitä?
Alunperin se julkaistiin portugaliksi. Ystäväni Ricardo kirjoitti sen ja teki kaunista jälkeä. Se on todella rehellinen kirja ja kertoo kaiken. Ricardo vietti vuoden kanssamme ja kävi luonani usein. Hän kävi kaikkialla ja puhui kaikille Moonspellin entisille jäsenille, mikä oli mielestäni todella tärkeää. Saimme faneilta paljon palautetta, ja kirjasta haluttiin myös englanninkielinen painos. Se on myynyt todella hyvin, mutta ihmiset ovat hieman laiskoja lukemaan. Monet ovat ostaneet sen, mutta odotamme vielä kommentteja. Siinä on 450 sivua, ja se on täyttä asiaa. Ne reaktiot, joita olemme saaneet, ovat olleet mahtavia.
Mitä suunnitelmia teillä on ensi vuodelle? Uusi albumi on ainakin tulossa?
Se on työn alla, emme vain ole hirveästi puhuneet siitä. Minua ärsyttää, jos sanon jotain ja sitten teemmekin jotain ihan muuta. En pidä siitä, kun jotkut keksivät yhden riffin ja sitten postaavat Instagramiin, että ”nyt tehdään uutta levyä”. Olemme kyllä tekemässä uutta albumia, mutta teemme sen rauhassa. Ideoita on paljon, ja lähestymme sitä avoimin mielin. Ainakaan se ei tule olemaan yhtä aggressiivinen kuin ”1755”. Mutta nyt on liian aikaista, ja kaikki sanomani on vain spekulointia. Suunnitelmamme on julkaista uutta musiikkia heti, kun se on valmista, ja antaa ihmisten muodostaa omat mielipiteensä. Jos albumista puhuu liikaa etukäteen, ihmisillä on jo mielipide ja ennakkoluuloja ennen sen julkaisua, minkä olen oppinut kantapään kautta. Ensi vuodelle on keikkoja ja festareita, ja teemme parhaamme julkaistaksemme uuden albumin vuoden 2020 aikana.
Mainos päättyy
Millaisia kokemuksia sinulla on Suomen keikoista?
Rakastan Suomea, tämä on metallimusiikin pyhä maa. Ihmiset pitävät metallista, ja se on suosittua täällä. Kolmesta keikastamme kaksi on jo myyty loppuun ja kolmaskin tulee olemaan täynnä. Olemme odottaneet Suomessa soittamista, koska edellisestä kerrasta on jonkin aikaa. Meillä on täällä paljon ystäviäkin. Täällä soittaminen on kuin soittaisi heavy metalin pääkaupungissa, varsinkin Tavastialla. Sieltä on hyviä muistoja; soitimme siellä Type O Negativen kanssa vuonna -96.
Haastattelu: Marlena Darocha
