Ensimmäisellä levyllään varsin pirteästi rokannut, The Murder Of My Sweet, julkaisee toisen kokopitkänsä. Tämä ”Bye Bye Lullaby” nimen saanut albumi tulee ulos toukokuun lopussa AFM Recordsin kautta.

Avausraita ”Armageddon” jättää vielä kovin odottavan tunteen; kappale on pop-henkistä rockia, kuorrutettuna ruotsalaisille hyvin tyypillisellä ylimelodisella naislaululla. Sama meininki jatkuu seuraavalla, ”Fallen”– kappaleella. Tässä herääkin jo kysymys, että onko tämä sittenkin joku naapurimaan Euroviisu-edustajan levy? Viimeistään neljännen kappaleen kohdalla käy täysin selväksi, että yhtyeen tahti ei tällä levyllä tämän kovemmaksi käy. Sääli sinänsä, nimittäin ensimmäisellä ”Divanity” -albumilla yhtyeestä löytyi vielä potkua, mutta nyt se kuulostaa lähinnä American Idol -ohjelman artisteilta.

Albumilta löytyy kaikkiaan kolmetoista kappaletta, jotka eivät juuri toisistaan eroa. Jopa vokalisti Angelica Rylin kuulostaa vetävän lähes jokaisen biisin täysin samantyylisesti, eikä hänen esityksessään ole häivähdystäkään debyyttialbumin pirteästä ulosannista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Viimeaikoina on paljon ollut puhetta levy-yhtiöiden tilasta sekä levynmyyntitilastoista. Nyt onkin sopiva aika ihmetellä miksi myös AFM Records, joka tähän asti on ollut kohtalaisen luotettava talli julkaisuidensa suhteen, on lähtenyt mukaan tähän ”julkaistaan mitä vaan paskaa heavy-nimikkeen alla, niin se myy” -tyyliseen pelleilyyn. Jos joku rehellisesti voi väittää tämän levyn sisältävän hard rockia, metallista puhumattakaan, niin silloin voidaan Hanna Pakarinenkin laskea tuohon samaan genreen.

Jos pidit yhtyeen ensimmäisestä albumista, kannattaa tämä jättää täysin huomioimatta. Jos taas levyhyllystäsi löytyy American Idolsien levyjä, kannattaa varmasti tutustua tähänkin ylituotettuun tekeleeseen. Tätä levyä tehdessä ei ole mietitty mitään muuta kuin myyntilukuja, mutta ikävä tosiasia vain on, että tämän kaltaiset julkaisut vähentävät levyjen myyntiä entisestään. Tunnettu tosiasia nimittäin on, että tämän albumin potentiaalinen kuulijakunta ei juuri levyjä osta.

On täysin turhaa edes yrittää erotella tämän albumin kappaleita toisistaan, koska ne ovat täysin samasta muotista veistetty. Ehkäpä poikkeuksena ”Meant To Last Forever” -niminen balladi, joka kilpailee vahvasti vuoden väsynein kappale-tittelistä. Tosin kovan vastuksen tuolle tarjoilee kotimainen Sonata Arctica uusimman albuminsa ”tähtihetkillä”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

2/10

Kappalelista:

1.Armageddon
2.Fallen
3.Unbreakable
4.I Dare You
5.Violently Peaceful
6.Meant To Last Forever
7.Idolize
8.Kind Of Lousy
9.The One
10.Resurrection
11.Waiting For The 27th (booh Prologue)
12.Black September
13.Phantom Pain

http://www.myspace.com/themurderofmysweet

Kirjoittanut: Juha Attola