”Musiikillisen likvidoinnin taidonnäyte” – arviossa Misery Indexin ”Complete Control”

Baltimoren deathgrindin ykköspyssy Misery Index on koronakurimuksen aikana saanut kasaan vihaisen seitsemännen albuminsa. ”Complete Control” -niminen, 33-minuuttinen ja yhdeksän biisin monipuolinen turpasauna on taattua tasalaatuisen brutaalia toimitusta. Kappaleiden teksteissä ei väistellä länsimaisia, sosiaalisia eikä yhteiskunnallisia epäkohtia edes poliittisen korrektiuden nimissä.

Muutama vuosi sitten Suomeen levykauppayrittäjäksi asettunut basisti-laulaja Jason Netherton (ex-Dying Fetus) yhdessä kitaristien Darin Morrisin ja Mark Kloeppelin (myös laulu) kanssa vyöryttää hyvin hengittävistä tapporiffeistä koostuvia purkauksia. Parin minuutin mittaisista dynaamisen väkivaltaisista, toinen toisensa perään määrätietoisesti ja hurmeisella laatutakuulla ladotuista biiseistä korostuu syvä hardcoren ja metallin alkemian ymmärrys. Inhimillisen suorituskyvyn rajoja soitollaan koettelevan rumpali Adam Jarvisin millintarkasti suuntaama täsmätulitus tukee puolestaan marylandilaisen kuolonkoneen rouskutusta niin hyvin kuin vain voi kuvitella.

Neurosisin tapaan hidastelevan raskaan grooven lukko-otteeseen tarraava albumin avausbiisi ”Administer the Dagger” avaa albumin varauksellisesti, mutta Morbid Angelin syvältä kurlaavalla ja pahuutta huokuvalla riffityöllä hyökkää kappale silmittömästi mutta harkitun, aaltoilevan riffityön saattamana. Kaiken elollisen edestään perinnetietoisella death thrashilla raivaava ”The Eaters and the Eaten” nakuttaa ja pikkaa tiukan perinnetietoisesti Nethertonin korahdellessa kuin viimeisillään jättäen hommasta yhtäläisyyden Obituaryn ensilevytysten väkevimpiin hetkiin.

Raikas yllätys on albumin tylysti rokkaava nimikkobiisi, joka ammentaa vaikuttimensa suorasukaisesti hardcore punkin alkuvoimaisilta juurilta. ”Necessary Suffering” palauttaa tunnelman taas likvidoinnin pitkän linjan ammattiosaamisen pariin järjettömän intensiivisesti sahatulla, rakenteellisesti pitkälle viedyllä ja vahvasti imua sisältävällä raa’alla rappaamisella. ”Rites Of Cruelty” pitää edeltäjänsä linjan mutta hengittää sitäkin paremmin goottihenkisesti maalailevien, pitkiä melodioita tarjoilevien väliosien ansiosta.

Misery Indexin musiikillinen ammattitaito ja näkemyksellisyys korostuu myös jäntevän albumikokonaisuuden luomisessa. ”Conspiracy of None” alkaa edeltäjänsä kaltaisesti melodramaattisesti vahvasti ladatuista äärimetallitunnelmista. Siitä se siirtyy perinnetietoisen mutta toimivan speed/thrash-kaahauksen kautta vahvalla poljennolla varustettuun groove metal -osioon. Samalla se tuo assosiaation muinaisen Grip Inc.:in monisyiseen biisien rakentamisen vahvaan hallintaan. Erääksi albumin vahvimmaksi biisiksi nousevan ”Infiltratorsin” energisyyttään potkiva hardcore-metalinen avosointuriffiarsenaali ja Jarvisin sypäkästi kahdeksasosaiskuilla läikyttävä tuplabassarikomppaus on raikas yhdistelmä. Siinä kättä lyövät niin Napalm Deathin punkimpi linja kuin Integrityn uppiniskaisen ylväs paahto ja Suicidal Tendenciesin raikkaus.

Albumin monikerroksisin, fyysisin, rytmisesti ja teknisesti mielenkiintoisin kappale ”Reciprocal Repulsion” tarjoilee puolestaan yksiulotteiseen, liukuhihnatuotetun modernin metallin tarjontaan paatuneelle musiikinkuluttajalle roppakaupalla uutta virtaa. Kappaleen muoto kertoo samalla myös jotain oleellista Misery Indexin musiikillisesta kunnianhimosta. Albumin päättävä ”Now Defied!” näyttää kyntensä hieman bulkiksi kaahausdödikseksi kaatuvan perusrakenteensa jälkeen alkavalla murhagroovella ja päättää hengästyttävän kokonaisuuden aivan asiallisesti.

Misery Indexin toimittama musiikillinen teurastusprosessi on ”Complete Control” -albumilla hallittua. Siitä ei missään kohtaa välity tunkkainen, mullanmakuinen, suttuinen tai puolihuolimattomasti roiskaistu tekeminen. Suurena tekijänä muodostuneelle vaikutelmalle on Will Putneyn (mm. Body Count, Lähiöbotox) pehmeän jämäkästi soiva täyteläinen miksaus ja Jens Bogrenin tekemä, hyvin balanssissa oleva masterointi. Yhtye koluaa kuolonmetallin karumman sorttista maaperää kirurgin tarkasti ja vivahteikkaan rytmityön sekä sävellyksellisesti toimivan metallibiisin rakentamisen ymmärryksen polttopisteessä.

Jos johonkin osuvaan metaforaan voisi kiteyttää yhtyeen osaamisen ja tasokkuuden, menisi se jotenkin näin: Siinä missä harrastelijadödöilijät möyhentävät hautuumaan multaa kohmeisilla pikkukätösillään, on Misery Indexillä samaan tarkoitukseen välineenä tappolaitteeksi tuunaattu maansiirtokone.