Musiikin juhlaa alusta loppuun – Jani Liimataisen sooloalbumi ”My Father’s Son” on ihastuttava metallilevy

Myönnän heti alkuun, että tunnettujen muusikoiden soololevyt ovat aina olleet itselleni vaikeita.

Syy on yksinkertainen. Kenen tahansa artistin soolomateriaaliin on hankala suhtautua neutraalisti, sillä kuuntelukokemukseen heijastelee merkittävästi se tausta, josta muusikko tulee. Tämä luo tietyllä tavalla epäreilun asetelman, joka saattaa vääristää näkemystä itse musiikista, vaikka soolomateriaali olisi kaikilta ansioiltaan toimivaa kamaa. Varsinkin, jos meriittilistalta löytyy tunnettuja yhtyeitä Sonata Arcticasta Insomniumiin, jonka myötä odotukset voivat heti kättelyssä viedä homman väärille urille.

Jani Liimataisen “My Father’s Son” on kuitenkin mieluisa poikkeus tähän sääntöön. Monessa sopassa keitetty kitaristi ja musiikintekijä ottaa homman suvereenista haltuun ja tarjoilee soolokiekollaan niin maukkaan metallikimaran, että menosta on pakko nauttia – olivat ennakko-odotukset mitkä tahansa. 

Liimataisen sooloalbumi on ihastuttava metallilevy. Tyylillisesti se on juuri sellaista tavaraa, jota sen tekijältä voi odottaakin, sillä taidokkaasta raskasmetallista löytyy sävyjä kaikista Liimataisen aiemmista projekteista. Aivan Sonata Arctican kiivaimpaan power metal -juoksutteluun ei sentään kiihdytä, mutta varsinkin The Dark Elementin musiikissa kuultu mahtipontinen täyteläisyys sekä syntikalla luodut ja täydennetyt äänimaisemat ovat vahvasti läsnä. Musiikilliset kilkkeet ja kuorrutteet pidetään kuitenkin maltillisesti sivuosassa, sillä kaiken pohjalta löytyvät vahvat sävellykset, jonka myötä albumi on kautta linjan täynnä upeita kitarariffejä, hypnotisoivia melodioita ja korvaan tarttuvia koukkuja. Jotta linkit menneisyyteen eivät jäisi epäselviksi, alleviivataan tätä Avantasia-henkisellä lähestymistavalla. Albumilla kuullaan Liimataisen itsensä lisäksi seitsemää eri vokalistia, joista monet ovat tehneet yhteistyötä muusikon kanssa vuosien varrella enemmän tai vähemmän näkyvästi. Ääneen pääsevät muun muassa Timo Kotipelto, Anette Olzon sekä Tony Kakko, jotka yhdessä muiden vokalistivieraiden kanssa hoitavat tonttinsa upealla tavalla. Vaikken koskaan ole ollut tämänlaisten monesta vokalistista koostuvien levyjen ystävä, niin tällä kertaa valittamisen aihetta ei ole – homma toimii enemmän kuin hyvin. Lisäarvoa antaa se, että lukuisat eri laulajat linkittyvät selkeästi Liimataisen historiaan ja uraan.

Hyviä kappaleita ”My Father’s Son” pitää sisällään vaikka muille jakaa. Jo kiekon aloittava ”Breathing Divinity” täräyttää sukat jalasta. Mahtavalla soundilla kuorrutettu kappale on tarttuva ja mukaansa kaappaava esitys, jonka kertosäettä huomaa hoilaavansa mukana jo ensimmäisen kuuntelun aikana. Eikä tahti hyydy loppua kohden oikeastaan missään vaiheessa, sillä kitaraosastollaan ihastuttava ”What Do You Want”, hyväntuulinen ”Side by Side” sekä yksinkertaisen tarttuva ”Into the Fray” iskevät kuin miljoona volttia. Viimeisimmäksi mainittu on levyn erikoisin esitys, sillä laulumelodioiltaan kappale tuo hyvin voimakkaasti mieleen eurodance-yhtye ATCn esittämän tanssihitin ”Around The World (La La La La La)”. Sattumaa tai ei, kappale vie joka tapauksessa mennessään. Monipuolinen ”My Father’s Son” ihastuttaa myös rauhallisemmalla annillaan. Herkkä ”Who are We” ja melankoliaa tihkuva ”Haunted House” ovat hienoja esimerkkejä siitä, että onnistumisia löytyy ilmaisun kaikista äärilaidoista.

Kun kymmenestä kappaleesta rakentuva ”My Father’s Son” pyörähtää loppuun, on olotila hieman epäuskoinenkin. Kiekosta kun ei tunnu löytyvän mitään suurempaa ongelmaa. Ainoastaan siellä täällä sävellysratkaisut ovat häiritsevän kulmikkaita eikä jokainen hetki suinkaan ole ikimuistoinen. Tästä huolimatta Liimataisen soololevy toimii, koskettaa ja puhuttelee. Albumilla on jotain niin rehellisen kaunista ja sydämellisen aitoa, että pienet murheet eivät kokonaisuutta horjuta. Lukuisat upeat hetket kasvavat lumoavan kauniiksi kappaleiksi, joiden huomaa lopulta täyttävän lähes tunnin kellottavan albumin kauttaaltaan. ”My Father’s Son” on musiikin juhlaa alusta loppuun, josta huokuu tekijänsä rakkaus metallimusiikkia ja sen tekemistä kohtaan.

Kappalelista:

1. Breathing Divinity
2. All Dreams Are Born to Die
3. What Do You Want
4. Who Are We
5. Side by Side
6. The Music Box
7. Into the Fray
8. I Could Stop Now
9. Haunted House
10. My Father’s Son