Musiikin käyttö mainonnassa

Mainos jää paremmin ihmisten mieleen, kun siinä on musiikkia. Musiikki tukee mainoksen sanomaa ja luo siihen oikeanlaisen tunnelman. Jos kappaleessa on sanat, niissä voidaan kertoa mainoksen oleellinen sisältö.

Aina mainosmusiikki ei liity mainostettavaan tuotteeseen. Esimerkiksi nettikasinoita esittelevä live-striimaaja voi soittaa taustalla mitä tahansa musiikkia. Mutta saako niin tehdä, vai pitäisikö musiikin käyttöön pyytää lupa?

Tässä artikkelissa otamme selvää siitä, millaisia sääntöjä mainosmusiikin käyttämiseen liittyy. Kerromme, keneltä lupa tulee pyytää, kun käytät levytettyä musiikkia tai teet kappaleesta oman cover-version. Esimerkkinä käytämme rahapeleihin liittyvää mainontaa.

Musiikin käyttöön tarvitaan aina lupa

On tärkeätä muistaa, että toisen tekemää musiikkia ei milloinkaan saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman lupaa.

Tämä yksinkertainen sääntö on voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. Se koskee myös sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa markkinointia.

Esimerkiksi kasinostriimaaja ei siis saa soittaa kasinopelien taustalla musiikkia kysymättä siihen lupaa. Edes kappaleen nimeä ja sanoitusta ei saa omin luvin hyödyntää.

Keneltä lupa pyydetään?

Mainostajan kannalta olisi selkeää, jos lupa musiikin käyttämiseen kysyttäisiin aina samasta paikasta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan musiikin hyödyntämisestä neuvotellaan tapauskohtaisesti eri tahojen kanssa.

Luvan myöntää yksi näistä:

1. Musiikin kustantaja
2. Säveltäjä ja sanoittaja
3. Julkaisija eli levy-yhtiö

Seuraavissa kappaleissa kerromme, kenen puoleen missäkin tilanteessa tulee kääntyä.

Milloin luvan myöntää kustantaja ja milloin kappaleen tekijä?

Kun haluat hyödyntää jonkun toisen tekemää musiikkia, sinun tulee ensimmäiseksi selvittää, onko kappaleella kustantaja. Jos musiikkikustantaja löytyy, hän myöntää luvan. Kustantaja on siis ensisijainen neuvottelutaho.

Jos kustantajaa ei ole, kysytään käyttölupa suoraan kappaleen tekijöiltä. Tekijöitä ovat kappaleen säveltäjä ja sanoittaja.

Julkaisija päättää valmiin äänitteen kohtalosta

Jos vaikkapa jokin uusi nettikasino haluaisi käyttää mainoksessaan valmista musiikkiäänitettä sellaisenaan, siihen ei riitä säveltäjän ja sanoittajan lupa. Levytetty musiikki kuuluu nimittäin julkaisijalle eli levy-yhtiölle. Niinpä äänitteen käytöstä tulee neuvotella julkaisijan kanssa.

Mutta jos mainostaja ei aio käyttää valmista äänitettä vaan tekee siitä cover-version, päätösvalta ei olekaan julkaisijalla. Levy-yhtiö päättää ainoastaan valmiin äänitteen käytöstä, joten oikeus myöntää lupa cover-version käyttämiseen on joko kustantajalla tai musiikin tekijöillä.

Mainontaa voidaan tehdä yhteistyössä artistin kanssa

Joskus mainostajalle ei riitä se, että mainoksen taustalla soi jokin kappale, vaan yritys haluaa tehdä artistien kanssa laajempaa yhteistyötä. Esimerkiksi House of Spades –nettikasino on halunnut keulakuvakseen Dee Sniderin ja Alice Cooperin. Legendaaristen rokkareiden hahmoja ei varmasti ole otettu nettikasinolle omin luvin, vaan neuvotteluja on käyty artistien ja levy-yhtiöiden edustajien kanssa.

Myös Suomesta löytyy vastaava esimerkki. Veikkaus on tehnyt Apulannan kanssa mainoksen nimeltä Musiikissa ei ole häviäjiä. Lisäksi Veikkaus ja Apulanta järjestivät vuonna 2018 musiikkileirin nuorille biisintekijöille.

Oma mainoslaulu tehoaa parhaiten

Kannattaisiko mainostajan käyttää valmista musiikkia vai tilata muusikolta oma mainoslaulu? Oman musiikin tuottamista puoltaa se, että sen käyttämiseen ei tarvitse pyytää lupaa keneltäkään. Jos esimerkiksi kasinostriimaaja OGUMTV eli OG Ulla-Maija haluaa laulaa omaa rap-musiikkiaan nettikasinoiden pelejä esitellessään, hän ei tarvitse siihen kenenkään lupaa.

Ja jos jokin nettikasino haluaisi itselleen oman tunnuskappaleen, olisi uuden mainosmusiikin teettäminen ehdottomasti paras ratkaisu. Jos kappaletta käytetään pitkään, tulee oma laulu loppujen lopuksi halvemmaksi kuin jatkuva tekijänoikeuskorvauksien maksaminen.

Omaperäinen tunnusmusiikki on myös tehokkaampaa. Mainosmusiikin voimasta kertoo se, että ihmiset pystyvät usein tunnistamaan mainostavan yrityksen pelkästään kuulemiensa sävelten perusteella. Esimerkiksi Veikkauksen Loton tunnusmusiikki on iskostunut suomalaisten mieliin niin syvästi, että pienikin pätkä melodiaa saa meidät ajattelemaan rahapelien pelaamista.

Mainosmusiikkia tehdään entistä vähemmän

Monilla yrityksillä on yhä käytössä vuosia sitten tehty tunnusmelodia, mutta nykyään uutta mainosmusiikkia sävelletään hyvin vähän. Tämä johtuu ennen kaikkea mainoskentän jakautumisesta eri kanaviin. Enää mainoksilla ei ole yhtenäistä yleisöä, joka katsoisi sisällön yhdestä ja samasta kanavasta.

Muutos näkyy selkeästi rahapelien markkinoinnissa. Viime vuosituhannella Veikkaus teetti mainoslauluja tiuhaan tahtiin. Esimerkiksi vuosina 1940-1950 Veikkaus ilahdutti suomalaisia muun muassa näillä ikimuistoisilla kappaleilla:

1. Tippaamaan, ei vippaamaan
2. Ruvetkaamme veikkaamaan
3. Veikkaus-swingi
4. Veikkaajan valssi

Jos pakollinen tunnistautuminen olisi otettu käyttöön mainosmusiikin kulta-aikana, Veikkaus olisi varmasti teettänyt kampanjaa varten oman laulun. Nyt Krisse Salminen ja muut julkkikset ovat saaneet puhua tunnistautumisesta instrumentaalimusiikin säestyksellä.

Mainossäveltäjien työt ovat vähentyneet

Veikkauksen mainoslaulut ovat olleet 2000-luvulla vähissä. Vuoden 2003 Suomalainen voittaa aina –kappale on ilahduttava poikkeus mitäänsanomattomien mainosmelodioiden joukossa.

Ulkomaiset peliyhtiöt eivät tällä hetkellä saa markkinoida rahapelejä Suomessa, joten muusikoille tarjoutuu harvoin tilaisuus säveltää musiikkia rahapelimainoksia varten. Onneksi peliala työllistää muusikoita moniin muihin tehtäviin.

Yhteenveto:

Musiikin käyttäminen mainoksissa on aina luvanvaraista. Luvan myöntää joko kustantaja, musiikin tekijä tai äänitteen julkaissut levy-yhtiö. Myös cover-version käyttämiseen tarvitaan alkuperäisen kappaleen tehneen säveltäjän ja sanoittajan lupa.