”Musiikissamme on kuultavissa paljon eri tyylejä lavean sateenvarjon alla” – haastattelussa Raivo Jackson

Raivo Jacksonin tarinan ensitahdit kuultiin noin 15 vuotta sitten, yhtyeen keulakuvan, laulaja-lauluntekijä Saska Lammilan asuessa Lontoossa. Myöhemmin hänen muutettuaan takaisin Suomeen, kudelma syventyi ja yhden miehen projektista kasvoi kokonainen bändi. Ensimmäinen pitkäsoitto nimeltään ”Tangled Up in Roots” ilmestyi 15. tammikuuta. On siis täydellinen ajankohta ottaa selvää, mistä Raivo Jackson ja yhtyeen nordic noiriksi kutsuttu musiikkityyli on tehty. Lue alta, mitä Saska vastaili Kaaoszinen kysymyksiin!

Moi Saska ja tervetuloa Kaaoszinen haastatteluun! Kerrotko aluksi, että missä, milloin ja miten bändi sai alkunsa?

Raivo Jackson alkoi alun perin yhden miehen projektina noin vuonna 2010, kun asuin Lontoossa. Nauhoittelin tuolloin ensimmäisiä EP:itä, joissa soitin itse kaikki instrumentit. Koska nauhoitukset tapahtuivat kerrostaloasunnossa, niin käytin mitä ihmeellisimpiä vempeleitä, esimerkiksi matkalaukkurumpuja. Kaikki lähti liikkeelle murhaballadien innoittamana. Eli melko tummia biisejä ne ovat olleet alusta asti, mutta toki paletti on siitä laajentunut.

Vuonna 2017 muutin sitten takaisin Suomeen. Pikkuhiljaa löytyi bändi ympärille, ruvettiin treenailemaan ja käynnisteltiin keikkailua, mutta sitten tuli pandemia. Treenattiin kuitenkin edelleen silloin kun pystyttiin, ja lähdettiin keikoille sitten, kun se oli jälleen mahdollista.

Bändin nykyinen kokoonpano on ollut vakiintunut jo kohtalaisen pitkään. On totuttu soittamaan yhdessä, ja sitä kautta esimerkiksi biisien sovittaminen on paljon helpompaa. Lisäksi on tosi mukavaa keikkailla, kun tietää että voi luottaa bändiin.

Musiikissa kaikki biisit ja sanoitukset ovat minun käsialaani, mutta verrattuna aikaisempaan, kirjoitan biisejä nykyään hieman eri tavalla. Ajattelen nyt enemmän eri instrumentteja, kun aikaisemmin oli pelkästään minä ja kitara.

Bändillä on erittäin mielenkiintoinen nimi – haluatko avata sen tarinaa tarkemmin?

Nimen alkuosa juontaa juurensa siitä, kun musiikissamme liikutaan murhaballadien ja muutenkin elämän synkän puolen, sekä rikollisuuden varjoissa. Siinä on myös viittaus virolaiseen Raivo Roosnaan, joka tuli tunnetuksi pankkiryöstäjänä ja Raivo on puolestaan englanniksi Rage. Jackson taas sopii tähän roots-pohjaiseen meininkiimme hyvin, mutta toki se soveltuu myös paljon muuhun.

Tavoitteena oli siis löytää nimi, joka toimisi hyvin erilaisissa yhteyksissä. Minulla oli pitkään valemuisto, että olisin keksinyt tämän aivan itse. Myöhemmin selvisi, että se olikin syntynyt Lontoossa parin ystäväni kanssa illanistujaisissa. Hyväksyn tämän ja annoin heille krediitit taistelematta asiasta!

Sekä eräs mielenkiintoinen seikka: ulkomaalaisille nimi Raivo on jotenkin vaikea kirjainyhdistelmä. Kun meidät on mainittu muutamissa podcasteissa tai soittolistoilla, niin nimi on poikkeuksetta sekä lausuttu, että kirjoitettu Ravio.

Tästä syntyi luonnollinen aasinsilta: bändi on kiinnittänyt huomiota myös ulkomailla?

Kyllä, esimerkiksi kanadalainen podcast Song Talk Radio kiinnostui meistä ja kutsui mukaan keskustelemaan ”Suspended”-biisistä. He mainostavat itseään, että nörtteillään biisien parissa, eli keskustellaan siitä, miten kyseinen biisi on luotu. Näin pääsee itsekin hieman palaamaan ajassa taaksepäin ja miettimään, että miten joku kappale on oikein syntynyt. Jokainen niistä syntyy ilman muuta eri tavalla: joku raita voi syntyä sanoituksesta, joku yhdestä soinnusta tai riffistä. Ja minusta on mielenkiintoista puhua tästä aiheesta, etenkin sanoituksista. Ja myös Minnesotassa toimiva Adventures in Americana -sivusto ja rootsmusiikkiyhdistys kutsui haastatteluun. Lisäksi singlejä on päätynyt useille nettiradioiden soittolistoille.

Tunnelmallinen nordic noir

Voisin kuvitella, että teidän nordic noiriksi kutsuttu musiikkityyli kiinnostaa maailmalla – mistä siinä on oikein kyse?

Tyylin nimi on pitkän sanapähkäilyn tulos, koska olemme useasti miettineet, että mitä Raivo Jacksonin musiikki oikein on. Mukana on rootsia, americanaa, paljon eri tyylejä lavean sateenvarjon alla. Meidät on nähty keikalla Kymin kantrifestareilla, vaikka emme ole puhdasta kantrimusiikkia. Toki mukana on sitäkin, mutta myös paljon muuta. Nordic noir -termin taisi keksiä basistimme Otto. Se on oikein kuvaava, koska se voi käsittää musiikillisesti paljon, mutta samalla se kertoo paljon myös tunnelmasta. Nordic noir on vakiintunut käyttöön juuri tämän ensimmäisen kokopitkän myötä.

Sekä sana nordic kiinnittää varmasti huomion, koska se kertoo kirjaimellisesti musiikin tulevan pohjoisesta?

Kyllä. Se kertoo, että musiikissamme kuullaan rootsia, mutta se ei ole amerikkalaista roots-musiikkia. Nordic-sanan avulla Raivo Jacksonin voi sijoittaa oikeaan kohtaan maapalloa.

Ehditkin jo hieman avata, että musiikki lähtee sinusta liikkeelle: kerro hieman lisää, kuinka biisit syntyvät?

Ensinnäkin ne syntyvät hitaasti. Kun asuin Lontoossa, niin kirjoitin biisejä paljon, mutta ei ollut bändiä kenen kanssa sitä soittaa. Eli minä teen sanat ja sävellyksen, mutta sovitukset tehdään yhdessä. En enää sovita biisejä täysin kiinni, vaan annan niistä bändille jonkinlaisen version, jota käydään yhdessä treenaamaan. Jos se toimii niin sitten se toimii, jos ei, niin sitten kokeillaan jotain muuta muotoa. Toki saattaa aina olla joitakin tiettyjä juttuja, jotka haluan biisiin mukaan. Siitä se sitten lutviutuu ja yleensä biisit ovat lopullisessa muodossaan vasta sen jälkeen, kun niitä on hetki soiteltu keikoilla. Samalla ne juurtuvat lihasmuistiin.

Miten debyyttialbumi syntyi

Tammikuussa ilmestyi ensimmäinen albumi nimeltään ”Tangled Up in Roots”. Kerro siitä omin sanoin lisää?

Aloitetaan nimestä, josta oli myös monta versiota. Halusin, että siinä viitataan rootsiin, joka on musiikillisesti sekä muutenkin kiva ja maanläheinen termi. Musiikissamme ollaan tavallaan siellä juurilla ja mennään hieman kuin osastolta toiselle. Basistimme Otto työskentelee kääntäjänä ja on siis taitava sanojen kanssa, joten hän keksi albumin nimen. Tässähän on selkeä viittaus Bob Dylanin ”Tangled Up in Blue” -biisiin, joten ajateltiin, että tämä voisi kiinnittää roots-musiikista pitävien henkilöiden huomion.

Levyllä on yhteensä 12 raitaa. Mukana ovat sellaiset biisit kuin ”Fire Song Revisited” ja ”Thin Air vol. 2”, joiden nimistäkin voi jo päätellä, että ne ovat uudelleen versioituja. Tein ne joskus Lontoossa ja halusin nyt tehdä niistä uudet versiot bändin kanssa. Muut raidat ovat täysin alkuperäisiä versioita.

Harrastan ja keräilen itse vinyyleitä, joten halusin suunnitella levyn vinyylikokonaisuudeksi. Levyllä on siis tietty kaari, jonka miettimiseen käytin paljon aikaa. Kuinka raidat soljuvat hyvin, missä järjestyksessä ne ovat, missä sävellajissa ne menevät, laitetaanko menevämmät biisit peräkkäin vai ei ja niin edelleen. Albumi päättyy hienoon, kuuden minuutin mittaiseen ”When Love Turns to Hate” -raitaan, jota hiottiin sitten enemmänkin.

Pitkäsoiton nauhoitukset olivat mielenkiintoinen ja ennen kaikkea nopea prosessi, johon taisi mennä miksauksineen yhteensä viisi päivää. Levyn rytmiraidat, laulut ja osa kitaroista äänitettiin studiolivenä ja saatiin purkkiin ensimmäisenä nauhoituspäivänä. Ainoastaan ensimmäisen nauhoitetun biisin laulun tein uudelleen, koska ääni ei ollut vielä silloin täysin lämmennyt.

Nauhoittajana toimi Mikko Räihälä Taajuusvarjostin-studiolta, jonka kanssa on tehty paljon yhteistyötä aikaisemminkin. Oli harjoiteltu hyvin ennen studioon menoa ja oli rento fiilis kaikin puolin, mutta toki siinä pitkiä päiviäkin tehtiin kellon ympäri. Nauhoitukset tapahtuivat erillisinä viikonloppuina ja sitten oli hajapäiviä/-iltoja, miten kenenkin aikatauluihin sopi.

Kannet on tehnyt arvostettu kuvataiteilija Tuukka Peltonen. Alkuperäinen kansi-idea oli minulla mielessä, ja Tuukka loihti sitten lopputuloksen. Siinä on nähtävillä elementtejä, joista itse tykkään paljon, eli puita, lintuja ja lahottajasieniä. Takakannen hän suunnitteli erikseen, ja bändin logosta on tehty erillinen puupiirros. Tuukka tekee siis teoksensa puupiirrostekniikalla, eli kuva kaiverretaan puulaattaan, josta se sitten siirretään paperille. Hän tekee yleensä ihmishahmoja, mutta tämä oli ihan tilaustyö.

Matti Reivi puolestaan suunnitteli kannen nimitekstin ja huolehti kansien taitosta. Kaikki kansiin liittyvä on tehty niin sanotusti vanhan liiton metodeilla. Oli upeaa nähdä lopputulos sitten viimein oikeassa koossa!

Pystytkö näin jälkikäteen nostamaan jotain tiettyä muistoa levyntekoprosessista esille, joka jäi mieleen?

Olin ennen kaikkea yllättynyt siitä, miten nopeasti kaikki saatiin tehtyä! Oletin, että projektiin menisi huomattavasti enemmän aikaa. Erityisesti se jäi mieleen, kuinka helppoa ja mukavaa tämän bändin kanssa on tehdä töitä, koska se ei aina ole itsestään selvää. Rumpalin ja basistin osuuksia korjailtiin vain aivan minimaalisesti jälkikäteen, samoin omaa lauluani. Lopputulos on hyvin orgaaninen.

Tulevaisuus ja kolme kuvaavaa sanaa

Mitä bändin tulevaisuuteen kuuluu?

Toivoisin ehdottomasti, että pääsisimme keikoille niin Suomessa, kuin ulkomaillakin, esittämään tätä meidän musiikkia livenä ja tekemään bändiä tunnetuksi. Keikoille pääseminen on nykypäivänä melkoisen vaikeaa, ja yhden ainoan esiintymisen eteen joutuu tekemään todella paljon töitä. Toki haluaisin myös, että ihmiset löytäisivät tämän uuden levyn ja saataisiin huomiota myös sitä kautta. Ei siis sen kummempia tulevaisuuden suunnitelmia.

Kuvaile bändiä kolmella sanalla?

Ensimmäisenä sanon, että Raivo Jackson on luotettava – mukana on vain sellaisia henkilöitä, joihin voi luottaa missä tahansa tilanteessa. Lisäksi soitamme tyylitajuisesti. Viimeisenä sanon kypsä. Bändin jäsenet ovat sen ikäisiä tyyppejä, että kaikki turha häröily puuttuu. Meillä on kaikilla omat elämät, perheet ja harrastukset, mutta sen kaiken sivuun tämä bänditoiminta sopii erittäin hyvin.

Kiitos paljon ajastasi! Mitä terveisiä näin lopuksi haluaisit lähettää lukijoillemme?

Vaikka Kaaoszine esitteleekin enemmän metallimusiikkia, niin toivoisin että Raivo Jacksonin musiikki mahtuisi raskaamman musiikin ystävien pirtaan. Uskon, että meidän edustama synkkä melankolia voisi upota myös metallia kuunteleville ihmisille.

Tämän hetkiset vahvistetut keikat:
1.3. Sumu-klubi, Bluebird Vuosaari (soolo)
8.3. Sumu-klubi, Bluebird Vuosaari (soolo)
11.3. Sophie, Helsinki (levynjulkaisukeikka)
10.4. Käpygrilli, Helsinki
1.5. Tirra, Lahti
2.5. Kulttuurikellari, Savonlinna
3.7. Hallinkulma, Hamina
4.7. Kymi Kantri, Myllykoski

Kokoonpano:
Saska Lammila – laulu, akustinen kitara
Tommi Tuuri – sähkökitara
Jussi Linkola – lap steel -kitara, taustalaulu
Mikko Hänninen – rummut
Otto Ruokonen – basso, taustalaulu

Tutustu yhtyeeseen tarkemmin näistä linkeistä: viralliset sivut,  Facebook, Instagram