Musiikki elää ikuisesti – Ronnie James Dion menehtymisestä 10 vuotta

Kirjoittanut Jani Lahti - 16.5.2020

Legenda nimeltä Ronnie James Dio syntyi Yhdysvaltojen New Hampshiren Portsmouthissa 10. heinäkuuta 1942. Kastenimeltään Ronald James Padavona oli jo eläessään myttinen hahmo osalle faneista, vaikka hänet tavanneet ovat kehuneet miestä maanläheiseksi ja huumorintajuiseksi.

Muusikonuran Dio aloitti jo lapsena alkamalla soittaa trumpettia ja myöhemmin bassoa. Vuonna 1957 hän liittyi ensimmäiseen esiintyvään yhtyeeseensä The Vegas Kingsiin, joka myöhemmin vaihtoi nimekseen Ronnie and the Rumblers. Myöhemmin 1950- ja 60-lukujen taitteessa doo-wop-tyylistä musiikkia soittanut yhtye esiintyi ja levytti myös nimillä Ronnie Dio and the Redcaps ja Ronnie and the Prophets. Sukunimeä ”Dio” (italiaksi ’jumala’) Ronald James Padavona käytti tiettävästi ensimmäisen kerran vuoden 1960 ”Seneca”-nimisellä julkaisulla.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

1970-luvulle tultaessa Diolla oli jo rock-yhtye nimeltä Elf, jonka tätä ennen kerrotaan kulkeneen myös muun muassa nimillä The Electric Elves ja The Elves, ja he julkaisivat useita singlejä. Ronnie James Dio soitti yhtyeessä alkuun edelleen myös bassoa laulun lisäksi. Yhtye oli alkujaan käytännössä sama kuin Ronnie and the Prophets lisäyksenään mukaan tullut kosketinsoittaja. Elf julkaisi 1970-luvulla kolme täyspitkää albumia ”Elf” (1972), ”Carolina County Ball” (1974) ja ”Trying to burn the Sun” (1975) – kunnes yhtye hajosi ja Ronnie James Dio löysi tiensä parhaiten Rainbow-nimellä tunnettuun yhtyeeseen. Varsinaiseen kuuluisuuteen Dio kohosikin Ritchie Blackmooren pääasiallisesti kipparoimassa Rainbow’ssa, jolle Dio oli mukana levyttämässä ja laulamassa kolmea studioalbumia: ”Ritchie Blackmoore’s Rainbow”(1975), ”Rising” (1976) sekä ”Long Live Rock N´ Roll” (1978).

Vuonna 1979 Ozzy Osbournen irtauduttua omille teilleen Black Sabbathista paikka yhtyeessä oli avoin Ronnie James Diolle. Tarina kertoo, että jo ensimmäisten yhteisten Black Sabbath -treenien jälkeen yhtyeellä oli valmiina kappale ”Children of the Sea”, joka päätyi tietenkin myös tulevalle ”Heaven and Hell” -pitkäsoitolle (1980). Ronnie James Dio levytti Black Sabbathin kanssa 1980-luvulla vielä ”Mob Rules” -pitkäsoiton (1981) palatakseen yhtyeeseen vielä ”Dehumanizer”-albumin ajaksi 1990-luvun alussa.

Soolouransa Dio aloitti ensimmäisen kerran Black Sabbathista lähdettyään, ja sen tuloksena oli yksi heavy metalin klassikoista nimeltä ”Holy Diver” (1982). Albumin nimikappaleen lisäksi se sisältää muitakin Dio-klassikoita kuten ”Don’t Talk To Strangers” ja ”Rainbow in the Dark”. Myöhemmin 1980-luvulla Dio-niminen Ronnie James Dion sooloyhtye julkaisi lisää klassikoita ainakin ”The Last in Line”- ja Sacred Heart” -albumeiden muodossa. Sooloura jatkui aina 2000-luvulle saakka, jona aikana Dio julkaisi yhteensä kymmenen studioalbumia sekä useita live-tallenteita, myös postuumisti. Viimeisin Dio-nimellä julkaistu studioalbumi oli nimeltään ”Master of the Moon” (2004), jonka kappale ”The Eyes” kuultiin ennen albumin julkaisua myös saman vuoden Tuska-festivaaleilla Helsingissä, jossa Dio oli festivaalin pääesiintyjänä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Vuoden 2004 jälkeen Dion ura jatkui jälleen muun muassa yhteistyössä vanhojen Black Sabbath -tuttujensa Tony Iommin ja Geezer Butlerin kanssa yhtyeen totellessa nimeä Heaven and Hell, jonka esittämänä kuultiin jälleen vanhaa Ronnie James Dion aikaista Black Sabbath -materiaalia. Ennen ainoaksi Heaven and Hell -nimisenä yhtyeenä julkaistuksi albumiksi jäänyttä ”The Devil You Know” -pitkäsoittoa (2009) Black Sabbath julkaisi kokoelman ”The Dio Years” (2007) osoittaakseen faneille Dion paluuta yhtyeen laulajan paikalle. Kokoelmalla kuultiin myös jälleen yksi uusi Dion laulama mainio Black Sabbath -kappale ”The Devil Cried”.

Vuoden 2009 lopulla maailma sai kuitenkin tylyjä uutisia Ronnie James Dion vatsasyöpädiagnoosiin liittyen. Tämän jälkeen Ronnie James Dio vietti kuukausia enimmäkseen hiljaiseloa – ja tuona aikana vain pariin otteeseen saivat fanit kuulla miehen henkilökohtaisia videoterveisiä sairaalan pediltä. Ronnie James Dio menehtyi lopulta 16. toukokuuta vuonna 2010 sairauden uuvuttamana.

Vielä samana vuonna olisi Heaven and Hell -yhtyeen ollut tarkoitus esiintyä Euroopan kesäfestivaaleilla, kuten Suomen Porissa järjestetyillä Sonisphere-festivaaleilla. Tunnelma paikan päällä olikin myös kaihoisa, sillä useat paikalla olleet festivaalin esiintyjät halusivat muistaa legendaa nimeltä Ronnie James Dio puheissaan ja soitossaan. Näihin kuului esimerkiksi Anthrax, joka esitti versionsa ”Heaven and Hell” -kappaleesta.

Ronnie James Dio oli ja on yksi kaikkien aikojen parhaimpina pidettyjä vokalisteja millä mittarilla tahansa. Dio ehti uransa aikana vierailla useilla muillakin albumeilla, joista mainittavimpia ovat Queensrÿchen ”Operation:Mindcrime II” -albumilla kuultava ”The Chase” -kappale sekä komediaryhmä Tenacious D:n ”The Pick of Destiny” -elokuvassa ja sen soundtrackilla kuultava ”Kickapoo”.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

Alla olevien videoiden ja kappaleiden muodossa voit halutessasi muistella ja tarkastella miehen uraa laajaltikin. Musiikki elää ikuisesti. ”Long Live Rock ’n’ Roll” ja kauan eläköön legenda, myytti ja maestro nimeltä Ronnie James Dio.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy