Musiikkia niin radioon kuin tähtiin: arvostelussa mansegaze-yhtye Radio Supernovan albumi ”Takaisin”

Kotimainen shoegaze on kenties genreä itseäänkin marginaalisempi tyylisuunta. Suomessa tyylilajin vaikutteet ovat vuotaneet ristiin niin indie rockiin, post-punkiin kuin post-rockiinkin, niin, että lopputuloksena on monimuotoinen kenttä erilaisia kaikuun, säröön ja fuzziin hukutettuja kenkiinsä tuijottelijoita ja pedaalien nyplääjiä. Bändit aina Joensuu 1986:sta Rubikiin ja Delay Treesta aina Murmanskin kautta Mantarayhin ovat rikastuttaneet kotimaista rock-kenttää, ja kuten aiemmin todettu, löytyy shoegazin vaikutteita monenlaisesta kotimaisesta rockista aina Pimeydestä Mustaan Valoon ja Olavi Uusivirtaan.

Mansegazen lähettilääksi julistautunut nousee kuitenkin esiin merkittäväksi tekijäksi genressä kansainväliseltä kuulostavan musiikkinsa ansiosta. Bändin vuoden 2019 albumi ”Tähtiin” sisältää musiikkia, joka sykki kosmisissa sfääreissä vakuuttaen introvertilla maailmallaan. Bändin tuore albumi ”Takaisin” on kuitenkin musiikillisen jatkajan sijaan matka kohti toista maailmaa, paluu maan pinnalle tähdistä.

Levyn aloittava ”Tammikuu” on hyvä esimerkki siitä, millaista musiikkia levy sisältää. Luurankomainen, post-punk-henkinen komppisektio kaiutettujen rock-kitaroiden kanssa ajaa kappaletta eteenpäin. Vokaalit tuovat kontrastia heleydellään, mutta laulajan intensiivinen tulkinta kuitenkin sisällyttää ne Radio Supernovan musiikkiin olennaiseksi osaksi. Kappale tuo mieleeni suoraviivaisemman Tuvalun, mikä on henkilökohtaisella tasolla vahvasti sydäntä lämmittävä seikka.

Jos ”Tammikuu” esitteli mansegazen ruhtinaan kykyjä kirjoittaa rock-täsmäosuma, on levyn seuraava kappale, singlenä syystäkin julkaistu ”Väkivaltaa” kenties vielä parempi esimerkki orkesterin hittikynästä. Bändi herättää henkiin The Chameleonsin mestarillisen laulunkirjoitustaidon, joka kipinöi asiansa osaavan, tiukasti yhteen soittavan rokkibändin otteessa. Kovimpia kotimaisia rock-kappaleita hetkeen!

Kappaleet ”Vapaa”, ”Kadoksiin” ja ”Nyt” esittelevät bändin rauhallisempaa puolta. Jälkimmäinen teos lainehtii mielen valtameressä kimallellen, mutta tällä kertaa tähtiä kohti kurotellaan ainoastaan kappaleen Pink Floyd -henkisessä, seesteisessä groovessa, joka voisi olla ”Wish You Were Here” -albumilta. ”Utopia”-kappaleessa soitinarsenaalia laajennetaan pianolla, joka tarjoaa kappaleelle uudenlaista resonanssia ja heleyttä. Kontrastia tuodaan villillä rumputyöskentelyllä, joka sähköistää äänimaailmaa entisestään. Paine kasvaa, ja kuulija nousee istumaan tuolinsa reunalle. Viimein myrsky laantuu ja katarsis saavutetaan. Kuulija rojahtaa syvälle penkkiin. Kuunnellaan vielä kerran!

”Takaisin” sisältää paljon niitä sisäänpäin kääntyneitä, toismaailmallisia tunnelmia ja kosmisia säikeitä kuin ”Tähtiin”, mutta kyseessä on pohjimmiltaan selvästi jalat maan pinnalla kulkeva rock-albumi, jolla vain sattuu olemaan pää samaan aikaan pilvissä. Lopputulos on moniulotteinen, sähköinen, innostava. Levyn energiatasot ovat kenties kallellaan sen alkupäätä kohti, mutta myös levyn jälkipuoliskolle on viljelty riittävästi tarttuvaa ja energistä materiaalia. Radio Supernovan nimi kuvastaa hyvin sitä musiikkia, jota ”Takaisin”-albumilta löytyy: jotain sellaista, joka voi soida samaan aikaan radiossa kuin myös tähdissä.

7½/10

Kappalelista:

1. Tammikuu
2. Väkivaltaa
3. Vapaa
4. Kadoksiin
5. Muukalaiset
6. Nyt
7. Eroosio
8. Utopia

Kommentoi julkaisua