Musiikkitoimittaja: syrjivästä female-fronted -termistä on päästävä eroon

Kirjoittanut Noora Raiskio - 12.2.2018

MetalSucks -musiikkisivuston toimittaja Kelsey Chapstick on ottanut pääkirjoituksessaan kantaa yleisen female-fronted -termin käyttöön musiikkimaailmassa. Chapstick argumentoi naisvetoisiin kokoonpanoihin viittaavan termin olevan laiska, vähättelevä ja usein musiikista itsestään irrallinen. Hänen mukaansa musiikkia tulisi lähestyä sellaisenaan, teki sitä minkä sukupuolen edustaja tahansa.

Pääkirjoituksessa Chapstick huomauttaa termiä käytettävän ikään kuin se olisi musiikkigenre muiden joukossa. Tähän toimittajalla on tiukkasanainen vastaus:

– Female-fronted is not a genre. We all have preferred genres, so if you’re selling me on a death metal band because you know I like death metal, tell me “this is a cool death metal album and it sounds like…” and I’ll be ten more times likely to care if I can recognize the thing you’re pitching to me is going to be in line with my tastes rather than my gender.

Chapstickin mielestä female-fronted -termiä käytetään leiman tavoin. Hänen mukaansa samankaltaisia, mutta eri sukupuolten edustajien johtamia bändejä arvioidaan eri kriteeristöllä. Tästä kohtelusta hän mainitsee esimerkkinä erityisesti sinfonisen power metalin: Nightwishin ja Epican kohtelu verrattuna miesvetoisiin Sabatoniin, Kamelotiin ja Stratovariukseen on hänestä toisinaan absurdia. Nightwishin Floor Jansen on kommentoinut female-fronted -termiä samaan sävyyn. Chapstick lainaakin Jansenin vuonna 2015 antamaa haastattelua:

There seems to sometimes be an entire genre called ‘female-fronted metal.’ ‘Oh, so you’re in a female-fronted metal band?’ ‘Oh, yeah? Am I?’ What on earth does that say? Because then Revamp [Floor’s side project] is a female-fronted metal band, and so is Nightwish. — The only thing they both are, are metal bands, but the style within metal is so massively different that it doesn’t really say much whether there’s a girl singing or not. — Plus, to emphasize the difference in sex between men and women, I think we’ve had that time by now.

Tämän tukemana Chapstick huomauttaa, ettei termiä male-fronted käytetä: miesvetoiset kokoonpanot ovat Vain Bändejä. Hänen pääkirjoituksensa sävy on piikikäs:

– It’s downright disrespectful to keep using language that dismisses women as latecomers to the scene. We’re not just trying on the “musician” label for fun: we created your fucking music.

Argumenttinsa tueksi Chapstick luettelee liudan esimerkkejä rockin ja metallin historiasta, jota ovat muovanneet naiset ja muunsukupuoliset. Hänestä rock- ja metallipiireillä olisi opittavaa esimerkiksi punkin arvostuksesta naispuolisia tekijöitään, kuten Patti Smithiä tai Siouxsie Siouxia, kohtaan.

Kirjoituksensa päätteeksi toimittaja jättää viestin miespuolisille lukijoille ja pyytää hankkiutumaan eroon koko toiseuttavasta termistä:

It doesn’t seem like a big deal to most men because they don’t experience the same otherness the rest of us do — Eventually the little stings become a heap of pain, so understanding and adjusting your behavior as men is the only way to undo the decades of dismissal we’ve experienced. So, for the love of everything fucking holy, erase “female-fronted” from your vocabulary.