Mustavalkoisia sarjakuvia metallimusiikin muodossa

Belzebubsin tarina alkoi JP Ahosen luomasta sarjakuvasta, mutta nyt nämä sarjakuvamaailman sankarit julkaisevat oman albuminsa nimeltään ”Pantheon Of The Nightside Gods”. Muutamien miehistövaihdoksien jälkeen yhtye on saanut lopullisen kokoonpanonsa, joka koostuu neljästä jäsenestä: Samaël (rummut), Hubbath (laulu ja basso), Sløth (kitarat ja laulu) ja Obesyx (kitarat). Hahmojen todellisia henkilöllisyyksiä ei ole paljastettu missään, mutta spekulaatioita on liikkunut internetin ihmeellisessä maailmassa.

”Pantheon Of The Nightside Godsin” aloittaa ”Cathedrals Of Mourning”, joka alkaa varsin goottimaisesti luomalla synkän tunnelman. Kauan ei kuitenkaan tämä goottimaisuus kestä, kun blast beatit tulevat mukaan kuvioihin. Tietynlainen goottimaisuus pyörii kyllä taustalla, mutta osin muodostuu jopa black metalin puolelle ulottuva tunnelma.

Seuraavana kuultava ”The Faustian Alchemist” alkaa varsin rauhoittavasti pianolla, mutta eskaloituu pian kitaroiden saattamana blast beatin rytmittämäksi synkäksi death metaliksi. Kertsissä yhdistyvät vahvat örinät ja upeat melodiat. Ennen upeaa kitarasooloa kuullaan oudonlainen C-osa, joka valmistelee kitarasooloa varten. ”The Faustian Alchemist” on varsin monipuolinen kappale, joka sisältää niin death metalia kuin myös vähän kevyempää metallia.

Monipuolisuus ilmenee myös ”Blackened Call” -kappaleessa. Tässä kappaleessa, kuten myös muillakin albumin raidoilla, örinät muistuttavat ehkä jopa hieman liikaa Insomniumia. Vaikka bändin jäsenten oikea henkilöllisyys onkin piilossa, niin ainakin laulajaksi voisin veikata Insomniumin Niilo Sevästä. Muutenkin musiikki muistuttaa yllättävän paljon Insomniumia. Melodisesta kitarariffistä suuri plussa!

Neljäntenä kappaleena kuultavasta ”Acheronista” löytyy albumin kaunein intro, joka on rauhallinen, muttei liian herkkä. Vaikka blast beat ja vahvat kitarariffit ilmestyvätkin tukemaan kappaletta, kauneus ei siltikään katoa mihinkään. ”Archeron” on loistava esimerkki siitä, miten metallimusiikki (etenkin black- ja death metal) voi olla kaunista. Myöskään taustalla soiva piano ei vedä liikaa huomiota itseensä, eivätkä pienet orkestraatiot valtaa kaikkia ääniraitoja. Sekä piano että orkestraatiot ennemminkin luovat äänimaailmasta entistä massiivisemman oloisen. Vaikka ”Archeron” onkin seitsemän ja puoli minuuttia pitkä, aika lentää kuin siivillä – se on hyvän kappaleen merkki.

Viidentenä on ”Nam Gloria Lucifer”, jonka riffeistä tulee esiin Belzebubsin black metal -puoli – ainakin introssa. Kappaleen edetessä vaivutaan melodiseen death metaliin ja etenkin kertsissä olevaa kitaramelodiaa on ilo kuunnella. ”Nam Gloria Luciferin” synkkää tunnelmaa vahvistavat vain entisestään kappaleessa kuultavat puheosuudet.

Tunnelma pidetään vielä synkkänä, vaikkakin seuraavana kuultava lähes ”Nam Gloria Luciferin” vastakohta ”The Crowned Daughters” osaltaan muistuttaa jopa Ghostia. Kuitenkin tiettyä tasoa pidetään yllä, eikä puhtaille lauluosuuksille tai muille hömpötyksille anneta liikaa jalansijaa. Ne pidetään kyllä aisoissa, eikä niitä viljellä ”Pantheon Of The Nghtside Godsin” kappaleisiin liikaa.

”The Crowned Daughtersin” puhtaat lauluosuudet ovatkin vain hetkellinen mielenhäiriö, ja örinästä siirrytään sujuvasti seuraavaan kappaleeseen nimeltään ”Dark Mother”. Kyseinen kappale vaikuttaa varsin kaoottiselta, vaikkakaan se ei missään vaiheessa lähde ”rönsyilemään”, vaan langat pysyvät hyvin käsissä. Myöskin pientä progekikkailua on havaittavissa, mikä puolestaan vahvistaa kappaleen kaaosmaisuutta.  Puolestaan ”The Werewolf Bridessa” kuullaan jälleen kauniita ja tarttuvia melodioita. Albumin viimeisenä hitaana kuullaan albumin nimikkokappale, joka tarjoaa ”Pantheon Of The Nightside Godsille” arvoisensa lopun.

”Pantheon Of The Nightside Godsin” yhdeksän biisiä kolutaan vaivattomasti läpi. Albumi onnistuu koukuttamaan kuuntelijan jo ensimmäisellä kuuntelukerralla, kun saa melko hyvän kokonaiskuvan koko albumista. Kuitenkin todelliset helmihetket löytyvät vasta muutamien pyöräytyskertojen jälkeen. ”Pantheon Of The Nightside Godsin”, ja itse asiassa koko Belzebubsin, vahvuus on ehdottomasti se, että sitä ei voi änkeä yhteen kategorialaatikkoon: löytyy black metalia ja melodisempaa death metalia, puhtaita lauluja ja goottimaisuutta unohtamatta. Tämä antaa aivan varmasti vapaammat kädet yhtyeelle suunnitella ja toteuttaa seuraavan albuminsa.

9 / 10

Kappalelista:
1. Cathedrals Of Mourning
2. The Faustian Alchemist
3. Blackened Call
4. Acheron
5. Nam Gloria Lucifer
6. The Crowned Daughters
7. Dark Mother
8. The Werewolf Bride
9. Pantheon Of The Nightside Gods

Belzebubsin kotisivut
Belzebubs Facebookissa

Kirjoittanut: Tia Salmela

Kommentoi julkaisua