Mustia messuja synkille sieluille: haastattelussa tapahtumajärjestäjä Black Soul Bookingsin Olli Vesanen

Black Soul Bookings on jyväskyläläinen tapahtumajärjestäjä, joka on järjestänyt konsertteja synkkäsieluiselle kansalle vuodesta 2017 asti. Järjestetyissä tapahtumissa on tähän asti kuultu pääasiassa black metalia, mutta onpa eräässä tilaisuudessa kuultu esoteerista ja okkultistista luennointiakin. Varsinaisia genrerajoja ei myöskään ole, vaan Black Soul Bookingsin takana olevan Olli Vesasen mukaan pääpaino on ylipäätään tummanpuhuvassa, saatanallisessa ja okkultistisessa musiikissa.

Alun perin pienimuotoisena puuhasteluna ja kavereiden bändeille keikkojen myymisestä lähtenyt ajatus on ehtinyt poikia jo yhteensä kahdeksan ”Black Souls Matter” -tapahtumaa, joissa lukuisat eri bändit ovat saaneet tilaisuuden nousta lavalle soittamaan musiikkiaan. Aluksi kieli poskella nimetty tapahtuma alkoi pian kehittyä vakavammaksi toiminnaksi, ja niinpä vuonna 2018 homma vakiintui nykyiseen muotoonsa. Vesasen mukaan tarkoituksena on myös alkaa laajentaa toimintaa entisestään. Ensi vuonna onkin luvassa muun muassa ulkomaisia artisteja sekä ainakin yksi klubifestari.

Black Soul Bookingsin tavoitteena on Vesasen mukaan elävöittää underground-kulttuuria ja tuoda esille sellaisia yhtyeitä, jotka sekä istuvat yrityksen linjaan että ansaitsevat olla esillä.

Kaaoszine haastatteli muun muassa Tuhonsiemenessä ja The Crescentissakin vaikuttavaa Vesasta koskien työtään tapahtumajärjestäjänä. Vesanen antaa vastaukset muun muassa kysymyksiin siitä, millaista hänen työnsä on, millaista nykyinen keikkakulttuuri on, ja että onko synkkiin metallitapahtumiin keskittynyt keikkajärjestäjä kohdannut ennakkoluuloja ja negatiivisuutta ulkopuolisilta.

Miten ensimmäinen Black Souls Matter -tapahtuma sujui vuonna 2017? Mitä se opetti?

Olli Vesanen: Tuolloin ei ollut vielä tietoakaan siitä, että ryhtyisin enemmänkin näitä tapahtumia tekemään, ja meininki oli suht viinanhuuruista perstuntumalta koheltamista. Yleisössä meininki oli riivatun energistä, ja tupa oli miltei täynnä. Kaikkea älytöntä tapahtui pitkin iltaa: kuka hillui rituaalikaapu yllä kiljumassa loitsuja ja kuka taas juotti yleisölle naudanverta tuopista demokassua vastaan. Lyhyesti sanottuna ilta meni siis juuri niin kuin pitikin! Siitä en sitten tiedä, tuliko tuosta opittua yhtään mitään… Paitsi, että paikallisten yhtyeidenkin voimin voi saada jengiä paikalle ja että Jaloviinasta tulee krapula.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi keikkoja järjestäessä?

Olli Vesanen: Suurin osa hommasta on tietokoneella istumista ja asioiden sopimista eri tahojen kanssa – keikkapaikan, bändien, talkoolaisten, mahdollisten yhteistyökumppanien ja niin edespäin. Aika paljon menee myös aikaa muistiinpanojen tekemiseen ja kertaamiseen, koska nykyisellään pyrin ottamaan kaikki pienetkin seikat huomioon. Ihannetilanne on se, että keikkailtana paikalle saapuessa voin olla varma siitä, että pystyn reagoimaan missä tahansa tilanteessa nopeasti ja asiantuntevasti eli todella toimimaan illan tirehtöörinä kunnialla – mihinkään ei pitäisi saada minulta vastausta ”öö emmä tiiä” tai ”eikös sun pitänyt hoitaa se”.

Millaisia askeleita keikan järjestämiseen kuuluu?

Olli Vesanen: Ideoidaan. Joko on tapahtumakonsepti tai vaan halu järjestää tietyt yhtyeet esiintymään. Ylipäätään pitää olla halu ja polte tehdä asioita.

Kartoitetaan. Olen yhteydessä yhtyeisiin, sovitaan diilistä eli esimerkiksi liksasta ja alustavasta ajankohdasta. Tämän jälkeen teen omat ynnäilyni tapahtuman kuluista ja lähden miettimään, minkälaisella diilillä itse lähtisin tarjoamaan tapahtumaa keikkapaikoille. Tärkeää on tehdä alustava budjetti, mielellään hiukan yläkanttiin laskettuna. Pitää varmistaa, että niin sanottu breikkeri, breaking-even eli taloudellinen plus miinus nolla -piste, ei ole liian suuren riskin takana. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kulut ovat kovat, täytyy myös lippujen hinnan olla suhteessa korkeampi ja odotus kävijämäärästä suurempi. Tässä olen tarkka, ja vielä en olekaan tappiollista tapahtumaa tehnyt.

Lukotetaan. Tehdään sitovat varmistukset keikkapaikan ja yhtyeiden päähän, että tapahtuma tehdään ehdoilla x ajankohtana y. Tämä kannattaa todellakin varmistaa, ettei asioita jätetä ”vois”-puheiden varaan ja mennä perse edellä puuhun, kun asioista ei olekaan yksimielisyyttä.

Markkinoidaan. Tässä on yllättävän paljon duunia. Itse en ymmärrä grafiikka-asioista paskaakaan, joten olen tilannut tapahtumien julisteet ynnä muut grafiikat tutuilta luottotekijöiltä. Etenkin some-markkinoinnissa riittää hommaa, kun pitää saada aikaan sisältöä, jota kunkin palvelun algoritmit suosivat.

Säädetään. Aikataulut, backlinen eli soitinlaitteiston tuominen, ruoka-aineallergiat ja sen sellaiset. Yleensä minulla on myös talkoolaisia apukäsinä tapahtumassa ja tässä kohtaa sovin, kuka pääsee milloinkin auttamaan ja millaisia tehtäviä heillä on illan aikana. Tässä jää helposti jotain huomaamatta, joten olen ottanut kaksi apukeinoa itselleni käyttöön: muistiinpanot ja mielikuvaharjoittelun. Jälkimmäinen siis toimii niin, että visualisoin koko illan mielessäni lävitse vaihe vaiheelta ja mietin, millaisia asioita joku voisi tulla kysyneeksi tapahtuman aikana. Tämä on helvetin hyvä keino havaita, jos jokin asia on jäänyt huomaamatta.

Illan toteutuksesta saisi oman esseensä kirjoitettua, joten käyn läpi vain avainsanat: paikalle, soundcheck, keikat, ulos. Sen jälkeen yhteenveto eli lisää numeroiden ynnäilyä ja henk. koht. ruusut ja risut. Sitten toistetaan ja parannetaan, jos parannettavaa on.

Miten tapahtumajärjestäjäksi voi ryhtyä? Mitkä ovat mielestäsi tärkeimmät ominaisuudet, joita tapahtumajärjestäjältä vaaditaan?

Olli Vesanen: Vetää supersankarin viitan niskaan ja on vaan ihan vitun hyvä kaikessa. Hyvää kokemusta voi tosin saada myös esimerkiksi olemalla ensin mukana paikallisen musiikkiyhdistyksen toiminnassa tai itse muusikkona, jolloin pääsee näkemään tapahtuman kulun artistin näkökulmasta.

Ominaisuuksista: järjestettävien musiikkityylien ja skenen läpikotaisin tunteminen. Kyky asettua kävijän, artistin ja venuen työntekijöiden asemaan. Annos realismia ja riittävästi kunnianhimoa, jotta saa asioita ihan oikeasti aikaan, kun visio on riittävän hyvällä mallilla. Markkinointipuolen hallitsemista ei voi myöskään vähätellä, ja listaahan voisi jatkaa loputtomiin, mutta käytännön hommat oppii parhaiten tekemällä. Kädet saveen vaan ja vääntämään.

Minkä sanoisit olevan hankalinta työssäsi? Entä minkä sanoisit olevan palkitsevinta työssäsi?

Olli Vesanen: Vaikeinta on vitutuksen nieleminen. Keskisormen heiluttelu joka suuntaan tahi pettymyksistä lamaantuminen eivät kuitenkaan johda mihinkään positiiviseen, joten niitä kannattaa vältellä. Siinä on haasteensa, jos tapahtuma ei menekään kuten on odottanut tai joutuu kuuntelemaan näsäviisaiden ihmisten jeesustelua.

Palkitsevinta on, kun kauan ja hartaasti odotettu ilta menee juuri niin kuin pitääkin, ja sekä yleisö että bändit viihtyvät, ja kokemus on osapuolille mieleenpainuva nimenomaan hyvällä tavalla. Myös inspiraation vallassa työskentely uuden tapahtuman eteen on helvetin mukavaa. Rakastan etenkin sitä tunnetta, kun on monta rautaa tulessa ja kaikki tuntuu sujuvan kuin itsestään.

Millainen metallikulttuuri Jyväskylässä vallitsee? Onko esimerkiksi Katseen lopettaminen keskustassa vaikuttanut jotenkin merkittävästi paikalliseen keikkakulttuuriin?

Olli Vesanen: Bändejä on suht kiitettävästi, hyviäkin jokunen, ja keikkailumahdollisuuksia ei niin kauheasti. Tilanne voisi kuitenkin olla huomattavasti huonompikin, ja onhan meillä esimerkiksi paikallinen raskaan musiikin yhdistyskin, Jyrmy ry. Sitä voisi tietysti kitistä esimerkiksi Lutakon linjanmuutoksesta ja metallikansan keski-ikäistymisestä, mutta kitinän sijaan ennemmin teen itse asioita. ”Be the change you want to see”, tai jotain.

Tokihan yhdenkin metallia ja marginaalimusiikkia suosivan venuen kaatuminen vaikuttaa tämänkokoisessa kaupungissa aika reippaasti. Sen tarkemmin Katseen lähdön vaikutusta on vaikea analysoida. Ehkä yhä enemmän keikkakulttuuri on sitä, että keikkoja tullaan katsomaan niin sanotusti täsmäiskuna, ei spontaanisti tyylillä ”ai täällä on bändikin tänään, käydään tsekkaamassa”.

Kuva ensimmäisestä Black Souls Matter -tapahtumasta

Millaisia yhtyeitä Black Soul Bookings etsii?

Olli Vesanen: Omintakeisia, tekemisiinsä sydänverta vuodattavia marginaalin edustajia, joilla on ”musta sielu”. Sillä ei ole niin väliä, mitä genreä yhtye varsinaisesti on. Yleensä nämä yhtyeet eivät ole minkään laimean genreajattelun orjia, tai sitten kyse on jostain arkkityyppisestä pioneeriyhtyeestä, kuten vaikkapa Hornasta, joka on seuraavan tapahtumamme pääesiintyjä perjantaina 13. joulukuuta. Kyse on enemmän tietynlaisesta estetiikantajusta soundin takana, tietynlaisesta sanomasta ja jopa elämänasenteesta, jota musiikki edustaa. Tai jota se minulle vaikuttaa edustavan.

Minkä bändien kanssa olette tehneet aikaisemmin tapahtumia?

Olli Vesanen: Facebook-sivullamme on Tarinat-osiossa kattava listaus näistä, niitä alkaa olla jo liikaa tähän lueteltavaksi. Kotimainen uuden polven musta metalli on ollut esillä paljon, esimerkiksi Curse Upon A Prayerin ja Goats of Doomin kanssa on tullut tehtyä toistuvasti yhteistyötä, joten mainittakoon ne tässä.

Miten bändin kannattaa lähestyä teitä, jos se haluaa tehdä yhteistyötä?

Olli Vesanen: Pitääkin nostaa tässä esille yksi sellainen asia, johon toistuvasti törmää: olkaa AJOISSA liikkeellä. Sovin tapahtuman pisimmillään jopa 6-12 kuukauden aikajänteellä, joten kolmen viikon päähän ei kannata tiedustella levyjulkkareita.

Noin muuten aika perushommia: hyvin kirjoitettu, napakka ja oikeasti informatiivinen esittely linkkeineen on hyvästä, paskat superlatiiveilla täydennetyt myyntipuheet voi unohtaa. Järkevä hinta- tai diiliehdotus on monesti plussaa, myös siinä mielessä, että tiedän jättää yhtyeen buukkaamatta, jos demobändi alkaa kysellä 800 euron liksoja hotellimajoituksineen ja haukkua meikäläistä jutkuksi, kun ei natsaa (on käynyt).

Oletko kohdannut ennakkoluuloja tai ovatko ihmiset suhtautuneet Black Soul Bookingsiin jollain tavalla negatiivisesti?

Olli Vesanen: Natsien käsikassara, suvakki, ylimielinen kusipää, jutku, pilkunnussija, haihattelija, mitä näitä nyt on. Jos joskus teetän käyntikortteja, niin valitsen parhaat päältä siihen painettavaksi. Mutta karavaani kulkee ja koirat haukkuu, CV karttuu ja kävijäennätykset paukkuu, joten eipä huolta.

Mikä on ollut tähän asti hienoin kokemus Black Soul Bookingsin parissa?

Olli Vesanen: Näitä on paljon. Yksi oli Black Souls Matter IV -tapahtuma, joka peruttiin Varisverkoston ruikutuksen takia Jyväskylän Popparista ja siirrettiin Ilokiveen. Tapahtuma, jossa esiintyi pelkkiä paikallisbändejä, saavutti tämän ansiosta reippaasti mediahuomiota, ja kävijämäärä oli suurin, mitä meillä on tähän saakka ollut. Tuo tapahtuma myös toimi alkusysäyksenä sille, että aloin ”tosissani” järjestää näitä tapahtumia, joten eternal hails ja kippis Variksille siitä!

Yksittäisenä keikkana on pakko nostaa esiin vielä harsh noisea tykittäneen Gas Chamber Renaissancen ensimmäisen keikan järjestäminen. Noisea jazzbaarissa, siitä minä nautin ja henkilökunta ei.

Kuinka paljon väki on käynyt keikoilla?

Olli Vesanen: Keskiarvo on ollut noin sata kävijää illassa, ja vaihtelu on ollut välillä 70-160 henkilöä, mikä on klubien kapasiteettiin ja esiintyjien tyylilajeihin nähden hyvin. Ensi vuoden tapahtumien osalta tavoite on nostaa kävijämäärää, esimerkiksi tulevan Ruttofestin oletan myyvän loppuun Jyväskylän Ilokivessä.

Mitä mieltä olet nykyisestä keikkakulttuurista? Mitä sellaista bändit tai yleisö voisivat tehdä, että mahdolliset ongelmat voisivat ratketa?

Olli Vesanen: Heivatkaa ne kännykät helvettiin, niin hyvä tulee.

Kahdeksannessa Black Souls Matter -tapahtumassa avausnumerona nähtiin erityislaatuinen luento ”Johdatus Thelemaan ja Ordo Templi Orientikseen”. Mistä idea tälle lähti, ja millaisen vastaanoton se sai? Onko odotettavissa lisää vastaavia ns. ”asiasisällön” ohjelmanumeroita?

Olli Vesanen: Okkultismin ja yleensäkin erilaisten maailmankatsomusten tutkiminen on kiinnostanut minua teini-ikäisestä asti. Halusin kokeilla, josko kaupungista löytyisi muitakin tällaisesta erikoisohjelmasta kiinnostuneita. Kaikki tästä eivät luonnollisestikaan olleet innoissaan, mutta monilta kävijöiltä tuli myös inspiroituneen innostunutta palautetta, joten luvassa on todennäköisesti lisää vastaavaa ohjelmaa. Sitä en tiedä, järjestänkö jatkossa niin sanotusti asiaohjelmaan keskittyviä tapahtumia erikseen vaiko keikkailtojen yhteydessä.

Millaisia varmistettuja tapahtumia teiltä on tulossa?

Olli Vesanen: Tämä kun on viimeinen kysymys, niin listataanpa suoraan kaikki tulevat tapahtumamme:

13.12. Horna, Goats of doom, Sarajas / Ilokivi, Jyväskylä

25.1. King satan, Miseria ultima, Status abnormis / Ilokivi, Jyväskylä

20.2. Sarkrista, Sacrificium carmen / Bar Loose, Helsinki

21.2. Sarkrista, Sacrificium carmen / Varjobaari, Tampere

22.2. Sarkrista, Sacrificium carmen / Ilokivi, Jyväskylä

3-4.4. Ruttofest / Ilokivi, Jyväskylä

Ja lisää tulee!

 

Black Soul Bookingsin Facebook-sivut

Kommentoi julkaisua