Muusikkoveljet melodisen rockin puolesta mutta palo puuttuu – arvostelussa Sunstormin ”Brothers In Arms”

Vuosituhannen alkupuolella alkunsa saanut Sunstorm julkaisi hiljattain seitsemännen albuminsa. Alun perin Joe Lynn Turnerin, Dennis Wardin, Jochen Weyerin, Uwe Reitenaeurin ja Chris Schmidtin muodostamasta yhtyeestä ei ole enää jäljellä yhtään alkuperäisjäsentä, mutta yhtyeen visio soittaa melodista rockia on säilynyt. Ja sitä Sunstormin seitsemäs pitkäsoitto, ”Brothers In Arms”, antaa myös kuulijoilleen.

Vuonna 2022 Sunstormin rivistössä vaikuttavat Ronnie Romero, Alessandro Del Vecchio, Luca Princiotta, Nik Mazzucconi ja Michele Sanna, joista kaksi ensimmäistä lienevät tunnetuimpia niille, joille Frontiers Music Srl:n julkaisut ovat tuttuja. Romero kun julkaissut kuluneen vuoden aikana niin sooloalbumin kuin pitkäsoiton The Ferrymenin kanssa. Del Vecchio on vastaavasti julkaissut runsaasti musiikkia eri yhtyeiden riveissä, joista merkittävimpinä mainittakoon Hardlinea, Issa ja Jørn. Myös kokoonpanon muut muusikot ovat osaavia, sillä Sunstormin ulosanti kuulostaa laadukkaalle.

Mitä tulee ”Brothers In Arm” -albumiin, seisoo se vakaasti melodisen rockin maaperällä. Valtaosa pitkäsoiton kappaleista on kallellaan rauhallisiin ja melankolisiin äänimaisemiin, joissa Romeron ääni pääsee loistamaan tarkkaan harkituiden sovitusten äärellä. Sanoitukset tukevat myös surumielisyyttä, kun ne ovat virittäytyneet sydänsurujen aallonpituudelle. Vain nimikkokappale, ”No Turning Back” ja ”Lost In The Shadows Of Love” tekevät poikkeuksen kaavaan, ja tuovat pitkäsoitolle hieman kontrastia vauhdikkaammalla ulosannillaan.

”Brothers In Arms” -albumia voi luonnehtia melodiseksi rockiksi tai AOR-albumiksi, mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että yhdentoista kappaleen kokonaisuus on tuskastuttavan tasainen. Kappaleet itsessään ovat hyviä sävellyksiä, mutta albumikokonaisuus ei vakuuta. Kappaleiden äänimaisemien kliinisyys ja samankaltaisuus johtavat siihen, ettei yksikään kappale erotu kunnolla edukseen. Samalla myös kuunteluun keskittyminen muuttuu työlääksi.

Myös kritiikkiä Romeron suuntaan on annettava hieman. Romero on taitava solisti, mutta hänen laulusuorituksensa eivät kuulosta sille, että hän antaisi niissä kaikkensa. Kokonaisuudessaan ”Brothers In Arms” on yllätyksetön rock-albumi, josta ei jää useankaan kuuntelukerran jälkeen mitään mieleen. Tämä on sääli, sillä lähtökohdat hyvälle albumille ovat olleet olemassa, mutta kokonaisuudesta on muodostunut persoonattoman kuuloinen.

Kappalelista:

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/SunstormMusic

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen