My Dying Bride – Feel The Misery

25-vuotisjuhlavuottaan asiaan kuuluvalla hartaudella viettävä on julkaisemassa 12. albumiaan. Pitkähkö taival ei kuitenkaan kuulu millään tapaa negatiivisesti musiikillisessa ulosannissa, enkä olisi kuolevaa morsmaikkua työntämässä eläkkeelle vielä kohtakaan. ”Feel The Misery” tarjoaa kuulijalleen tunne- ja tunnelmapitoisen elämyksen, joka ilahduttaa epäilemättä kaikkia doomahtavan tunnelmametallin ystäviä. Myöskään death metal -vaikutteita ei ole unohdettu, mikä tuo muuten verkkaiseen yleisilmeeseen sopivasti särmää.

Aluksi haluan esittää kysymyksen: kuunteletteko My Dying Bridea pelkkinä albumikokonaisuuksina vai myös yksittäisinä biiseinä? Minun mielessäni bändin musiikki piirtyy suurina siveltimen vetoina; kokonaisuuksina, joiden kuuntelu vaatii aikaa ja oikeanlaisen mielentilan. Käsilläkin oleva albumi on ennen kaikkea tätä. Silti, jokainen levyn kahdeksasta biisistä on myös oma pienoismaailmansa ja kussakin on oma ja erilainen koukkunsa, minkä ansiosta ne jäävät mieleen myös yksilöinä eivätkä sekoitu keskenään harmaaksi massaksi.

”Feel The Miseryllä” ei siis seilata ääripäästä toiseen, vaan liike pysyttelee tasaisen voimakkaana kautta linjan. Toki mukaan mahtuu niin nousuja kuin laskujakin – siinä määrin kuin ”nousuista” voidaan tällaisen musiikin yhteydessä puhua – mutta räikeää vaihtelua ei ole, enkä sellaista olisi kaivannutkaan. Pidän tasaisena vellovasta merestä, jonka liikettä jää tuijottamaan hypnotisoituneena ja joka väistämättä ennemmin tai myöhemmin kouraisee syleilyynsä – minut se nappasi ennemmin, jo heti ensimmäisen biisin aikana. Ote löystyi hetkeksi viidennen kappaleen aikana, mutta onneksi ”I Almost Loved You” on levyn ainoa selvästi heikompi hetki. ”A Cold New Curse” puolestaan on pakko mainita erikseen sen takia, että se erottuu herkkyydessään selkeimmin muista albumin kappaleista. Sen pohjattoman lohduton, mutta samalla niin kaunis melodia saa palan nousemaan kurkkuun ja aiheuttaa puristavan tunteen rintakehään.

Joku voisi sanoa nostalgiahakuisuudeksi sitä, että kyseisellä levyllä paluun yhtyeen riveihin tekee alkuperäiskitaristi Calvin Robertshaw, minkä lisäksi albumi on nauhoitettu samalla studiolla kuin bändin alkuaikojen legendaariset tuotokset. ”Feel The Misery” kuulostaa kuitenkin ennen kaikkea nykyaikaiselta eikä vanhojen lämmittelyltä. Se on myös todella raskas paketti, mikä ei sinänsä liene mikään yllätysuutinen. Jo albumin nimi käskee tuntemaan, enkä uskokaan, että kukaan pystyy kyseisen teoksen kuuntelemisesta selviämään ilman jonkinlaisia sisäisiä liikahduksia. Täten voin erittäin painokkaasti suositella ”Feel The Miseryä” nautittavaksi niinä tulevina syys- ja talvi-iltoina, jolloin haluat kuunnella pintaa syvemmälle menevää raskasta musiikkia.

8½/10

Kappalelista:

1. And My Father Left Forever
2. To Shiver In Empty Halls
3. A Thorn Of Wisdom
4. Feel The Misery
5. I Almost Loved You
6. I Celebrate Your Skin
7. A Cold New Curse
8. Within A Sleeping Forest

https://www.facebook.com/pages/My-Dying-Bride-Official-uk/282179138510618?ref=ts&fref=ts
http://www.mydyingbride.net/

Kirjoittanut: Anna-Leena Harinen

Kommentoi julkaisua