Mystic Festival päivä IV: Viimeisenä päivänä tarjolla Death Angel, Apocalyptica, uraansa päättävä Sepultura ja lukuisa määrä muita
Festivaalin neljäntenä ja viimeisenä päivänä oli tarjolla uusia tulokkaita kuten LandMvrks, thrash legendoja kuten Death Angel, kotimainen sellokvartetti Apocalyptica ja uraansa päättävä Sepultura.
Päivän aluksi oli tarjolla useampi metalcore-yhtye. Ensimmäisenä oli tarjolla brittiläinen Employed to Serve niminen viisikko Englannista. Bändin keulalla vokalistina toimiva Justine Jones oli vakuuttava murisija. Jonesin ulosanti oli varsin rouhevaa ja välillä mentiin brutaalisen death metalin äänimaisemissa. Bändin soundi oli kieltämättä vahvasti brutaalisemman deathcoren puolella kuin perinteisemmän metalcoren tyyliä. Tämän tyyppinen -core olisi kieltämättä toiminut paremmin sisätiloissa kuin neljän aikaan iltapäivästä ulkolavalla, kun yleisö oli vasta saapumassa. Tämä myös havaittavissa bändin passiivisesta lavaolemuksesta.
Tulevassa Hellsinki Metal Festissä esiintyvä ranskalainen Landmvrks on noussut ryminälle metalcore scenen kärkeen. Nuoren näköiset kaverit vetivät tiukasti teknistä corea, mutta viisikon metalcore ei niin poikennut genrensä muista yhtyeistä juurikaan. Sen sijaan lavalla oli todella tiukka ryhmä joka otti heti yleisönsä haltuun. Se, että nouseeko yhtye vielä isommaksi jää nähtäväksi.



Skeletal Remains edustaa uudemman sukupolven vanhan liiton death metalia, onhan yhtye ollut olemassa 2010-luvun alusta saakka. Käytännössä yhtye on sama kuin vokalisti/kitaristi Chris Monroy, mutta muuten yhtyeen kokoonpanossa tapahtuu koko ajan vaihtuvuutta. Monroyn johdolla Skeletal Remains veti varsin jämäkän death metal -setin. Miehen äänessä on helposti havaittavissa vaikutteita Patrick Mamelilta ja Chuck Schuldinerilta. Noin 45 minuutin aikana Skeletal Remains murjoi brutaalin vanhan liiton twistillä hyvän setin. Ongelmana on se, että Skeletal Remainsin biiseissä ei ole sellaisia tarttuvia koukkuja kuten vanhemmilla dödis-bändeillä, että jäisi mieleen.
Michael Stanne taidetaan tätä nykyään tuntea paremmin nimeltä kuin luotsaamansa Dark Tranquillitystä. Onhan miehellä näitä suosittuja yhtyeitä parikin tällä hetkellä. Tällä kertaa mies oli liikkeellä Dark Tranquillityn kanssa. Tässäkin yhtyeessä on tapahtunut vaihdoksia sen verran paljon, että Michael Stanne on enää ainoa alkuperäinen kaveri. Dark Tranquillity toimi todella hyvin livenä. Keikka aloitettiin uusimman levyn materiaalilla ”The Last Imagination”, kun taas ”Therein” edusti vanhempaa Dark Tranquillityn aikakautta 90-luvun lopulta. Stanne oli hyvällä asenteella koko keikan läpi ja hyväntuulisuus tarttui myös yleisöön. Dark Tranquillity vuonna 2025 kuullosti todella tiukalta ryhmältä, sillä biisit kulkivat ja eikä meno mennyt pelkästään lavalla seisoskeluksi.
Oli varsin erikoinen veto laittaa Death Angel soittaamaan klubin puolelle, sillä olisi olettanut, että bändi olisi sopinut varsin hyvin kakkoslavalle. Bay Area thrash legenda vähät välitti ja antoi kunnon thrash metal -läksytyksen. Keikka aloitettiin ensimmäisen levyn ”Ultra Violence”-biiseillä ”Mistress Of Pain” ja ”Voracious Souls”. Hieman yllättäen viimeiseltä ”Humanicide” levyltä tuli vain yksi biisi. Death Angel ei petä livenä, sillä yhtye oli nytkin todella kovassa tikissä. Laulaja Mark Osegueda revitteli ääntänsä, muttei niin raa’asti kuin Kerry Kingin yhtyeessä. Yleisöä oli hyvin mukana, sillä crowdsurffareita yksin toisensa jälkeen tippui aidan yli. Death Angel on valitettavan aliarvostettu, vaikka on yksi tärkeimmistä Bay Area -nimistä.



Heti thrash vyörytyksen jälkeen ehti vielä hetken seuraamaan Puolan death metal -legendoja, kun Vader soitti maineikkaan ”Litany” -levyn alusta loppuun. Levy soitettiin heti alkuun, jonka jälkeen tuli sekalainen setti biisejä, joita oli valittu ”The Art Of War”, ”Black To The Blind” ja aina ensimmäiseltä levyltä ”Ultimate Incantionilta” saakka. Vader oli yhtä murhaa alusta loppuun. Nokkamies Peter luonnollisesti piti välispiikit omalla äidinkielellään. Vaderin pitkän uran kunniaksi oli Mystic Festival järjestänyt Vader -näyttelyn. Näyttelyssä oli esillä materiaalia aina Vaderin perustamisesta, kuinka yhtye soitti silloin aikoinaan rautaesiripun takana keikkoja ja minkälaista touhua oli aikoinaan Puolassa. Iso näyttelysali oli vuorattu monilla todella old school -zineillä, artikkeleilla, flaijereilla sekä haastatteluilla. Vader on kulkenut pitkän tien ja ukkoja on tullut ja mennyt vuosien saatoissa. Osa on päätynyt rajan tuolle puolen. Kieltämättä Vader saisi olla paljon isompi nimi kuin mitä se on, sillä yhtye on kokenut paljon. ”Litany” -setti todisti, että Vader on edelleen kova livebändi.
Kotimainen sellokvartetti Apocalyptica asteli päälavalle ja heitti rapiat tunnin pituisen Metallica -setin. Hieman yli tunnin pituinen keikka aloitettiin Metallican ”Ride The Lighting” -biisillä. Setti lähestulkoon kokonaan sisälsi Metallican 80-luvun ikivihreitä kuten ”Master Of Puppets”, ”Creeping Death” ”Blackened”. Seassa oli myös Metallican 2000-luvun tuotoksia, kuten ”St. Anger”, joka kuului myös Apocalyptican repertuaariin. Biisihän kuulosti varsin oivalliselta sellojen myötä. Siihen oli saatu puhallettua aivan uutta henkea ja yllätys yllätys -sehän kuulosti itse asiassa hyvältä. Keikka päätti ”One”, joka mahtipontisuudellaan oli oiva valinta viimeiseksi biisiksi. Apocalyptica tarjosi jälleen kerran sikermän Metallican klassikoista. Vaikka tämä oli Metallican spesiaalisetti, Apocalyptican omat biisit sopisivat hyvin mukaan.
Kun Bathoryn Quorthon siirtyi ajasta ikuisuuteen 2004, erilaisia Bathory -tribuutteja on järjestetty siitä lähtien. Watain veti viiden biisin Bathory sikermän Swedenrockissa vuonna 2010, jossa Börje Forsberg toimi keikan ns. ”suojelijana”. Nyt jälleen Watain nokkamies Erik Danielsson tällä kertaa yhdessä norjalaisten black metalin tunnettujen muusikoiden kanssa ovat laittaneet Blood Fire Death- Tribute to Bathory spektaakkelin kasaan. Alun perin ensimmäinen keikka toteutettiin Beyond The Gates -festareilla Norjassa. Luonnollisesti promoottorit ovat halunneet buukata tribuuttibändin eri festareille. Komeasti keikka aloitettiin ”Blood Fire Death” levyn ”Oden Ride Over Nordland”, jossa naiskuoro vastasi taustoista ja josta siirryttiin suoraan biisiin ” A Fine Day To Die”, jonka vokaalit hoiti Enslaved -kaveri Grutle Kjellson. Lisäksi Auro Noirista tuttu Apollyon hoiti biisit ”Rites Of Darkness” ja ”Possessed”. Kieltämättä Eric Danielsson soundasi parhaalta, kun veti ”Enter The Eternal Fire” -kappaleen. Kun ollaan puolalaisella metallifestarilla, totta kai Nergal kävi hoitamassa ”Raise The Dead” ja Attila Chisar hoiti ”Born For Burning”. Blood Fire Deathin rivistöön kuuluu myös Bathoryn alkuperäinen basisti Frederick Melander, joka soitti mm “Sacrifice” ja “Return Of Darkness And Evil”. Bathory on aina ollut ja tulee olemaan merkittävä vaikuttaja black metal- kuin myös viikinkimetalliyhtyeiden keskuudessa. Kieltämättä keikka hieman aiheutti ristiriitaisen fiiliksen, sillä onhan se hienoa, että Bathoryn perintöä vaalitaan, mutta toisaalta onko tälläinen keikka nyt ihan tarpeellinen?
Sepulturalla on menossa jäähyväiskiertue, joka käsittää joka maailmankolkat, joten bändi oli tietenkin viimeisen päivän ns. headlineri. Puolentoista tunnin setti täräytettiin käyntiin klassikkorykelmällä, kun ”Beneath The Remains” määräsi alkutahdit ja heti perään tuli ”Inner Self” sekä vielä ”Desperate Cry”. Alkuvaiheessa rumpusoundit olivat aika hakusessa, sillä virvelirumpu oli pelkkää kopinaa useamman biisin aikana. Jossain vaiheessa miksaaja sai kuitenkin korjattua soundit siedettävälle tasolle. Nykyinen rumpali Greyson Nekrutman osoittautui todella tekijämieheksi kannujen takana. Keikka oli päänsääntöisesti Andreas Kisserin ja Derrick Greenin showta, kun basisti Paulo Jr oli aika paljon taka-alalla ja tuli harvoin samalle etualalle bändikaveriensa kanssa. Settilista ei tarjonnut mitään yllätyksiä, sillä se koostui juuri niistä biiseistä, mitä Sepultura on soittanut Greenin aikakaudella. Luonnollisesti oli perkussonisessiot ”Kaoiwas”-biisin aikana, jolloin lavalle tuli paikallisia muusikkokavereita hoitamaan kimpparummutusta. Sepultura oli todella kova -siitä ei käy kiistäminen. Bändillä on selvästi lojaali ja laaja kanttajakuntansa, joten hiipii mieleen että onko bändi tosiaan tässä; vai onko jotain suunniteltu kulisseissa.






Saman tien oli suunnattava sisätiloihin klubin puolelle, sillä David Vincentin johtama I Am Morbid oli aloittamassa Morbid Angelin biisien veivaamista. Alun perin I Am Morbid oli mainostanut, että setti käsittäisi ”Domination” levyn biisejä ja oli myös väläytetty jossain yhteyksissä että levy soitettaisiin läpi. Setti aloitettiin heti ”Dominate” -biisillä ja heti perään tuli ”Where The Slime Live”. Ihan kaikkia biisejä ei tullut, sillä yhtye soitti viisi kipaletta ”Domination” -lätyltä. Loput setistä oli Morbid Angel -klassikoiden esittämistä, kuten ”Blessed Are The Sick”, ”Immortal Rites”, ”Chapel Of Ghouls”, joka päätti tunnin pituisen setin. Sinänsä harmi, ettei ”Hatework” mahtunut settiin, sillä hieman industrial -henkinen biisi olisi ollut mielenkiintoista kuulla livenä. I Am Morbid oli taas tiukka ja vetivät tarkasti. Kieltämättä näkisi mielellään kitaran varressa itse legendan. Billy Hudson oli kova kaveri kitaran varressa ja hoiti hommansa todella hyvin. On todella sääli, että Morbid Angel on jäissä Trey Azagthothin henkilökohtaisen ongelmien myötä. Sandoval ja Vincent olivat todella tiukassa kunnossa, sillä soitto kulkee ja Vincentin ääni on edelleen yhtä vakuuttava kuin vuosikymmeniä sitten.
Näin lopuksi muutama sananen Mystic Festivaalista. Kuten aikaisemmin tuli esille, tänä vuonna suomalaisia oli todella paljon. Toivottavasti ensi vuonna suomalaiset ovat paikalla sankoin joukoin, kun Mystic Festival järjestetään 3.6 – 6.6.2026 samoilla paikoilla. Monet taatusti kiinnittivät huomiota, että alue ja sen lähialueelle on noussut uusia hienoja rakennuksia ja uusia on tuloillaan. Mystic pysyy vanhalla telakka-alueella vielä jokusen vuoden, mutta mitä tapahtuu sen jälkeen on mielenkiintoinen tilanne. Kuitenkin Mysticin järjestäjillä on suunnitelmat valmiina. Ensimmäistä Mystic -reissua suunnitteleville kannattaa alkaa valmistelemaan matkaa ajoissa. Majoitus kannattaa hankkia läheltä tapahtumapaikkaa. Lentoja kannattaa alkaa tarkkailemaan ajoissa. Tätä festaria ei kannata missata.