Mysticum – Planet Satan

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 25.10.2014

Norjan oma konemusiikillinen black metal -yhtye Mysticum teki paluun parrasvaloihin vuonna 2011 ja aikoo julkaista seuraavan paljon odotetun uuden albuminsa nimeltä ”Planet Satan” lokakuun lopussa Peaceville Recordsin kautta. Päätin ottaa kyseisen albumin levylautaselleni ja katsoa, että mihin tästä Norjan ihmeestä on vuonna 2014.

Mysticumin ensimmäinen ja ainoa kokopitkä, ”In The Streams Of Inferno” (1996), oli Norjan black metallin kulta-aikoina yksi ug-musiikin suurimpia julkaisuja ja on  nyttemmin saavuttanut jopa klassikkon aseman. Mysticum jatkoi menestyksensä jälkeen seuraavan albumin suunnittelua, ja saivat äänitettyä muutaman kappaleen seuraavalle albumille. Näitä äänityksiä ei koskaan julkaistu, syystä tai toisesta. Myöhemmin bändi katsoi parhaaksi laittaa projektin jäihin. Mysticum ei aivan kokonaan jäänyt unohdukseen, sillä bändi julkaisi vuonna 2003 yhden kappaleen, ”Black Magic Mushrooms” Audiopainin kanssa tehdyllä split-albumila. Tämän jälkeen Mysticumin toiminta on ollut hiljaista ja tuntematonta, mutta vuodesta 2011 bändi on herännyt virallisesti kuolleista ja ”Planet Satan”-albumin työstäminen on saatu käyntiin. Nyt ”Planet Satan” on valmis ja saapuu lokakuun viimeisellä viikolla levykaupan hyllylle.

Black metal ja konemusiikki on allekirjoittajalle ollut aina erikoinen, mielenkiintoa herättävä sekoitus, jonka vuoksi Mysticum itsestään ja uusin kokopitkä on ollut kiikareissa. Tutustuttuani nopeasti Mysticumin ainoaan studiojulkaisuun albumi vaikutti erikoiselta ja omituiselta yhtä aikaa. Haettuani sopivaa fiilistä ”In The Streams of Inferno”-julkaisun kautta pääsin paremmin pohtimaan, minkälainen ”Planet Satan”-albumi tulee kaiken kaikkia olemaan.

Ensimmäisellä kuuntelukerralla ”Planet Satan” kuulosti kokonaisuudeltaan siltä, että lähes kaikki kappaleet olivat yksi toisensa jälkeen samanlaisia konerummutuksen vyöryttämiä viisuja. Tällöin tuntui siltä, että tämän arvioinnin parissa tulee yhtä ja toista mielenvaihtelevuutta, enkä osannut päättää minkä tuomion antaisin julkaisulle. Toisella kuuntelukerralla kappaleet alkoivat paremmin avautua, jolloin raitojen analysoiminen oli helpompaa, ja saatoin todeta, että levyn parhaimmat hetket kohdistuvat kappaleisiin ”LSD”, ”Annihilation” ”Fist of Satan” ja ”All Must End”, joista löytyy black metallin henkisiä tunnelmia ja kitarasovituksia. Ainoat asiat, joihin en osaa suhtautua, ovat teknorummutus ja muut efektit, mitä esiintyy sekä näissä mainituissa kappaleissa, että muissa raidoissa. Myös kahdeksan ja puolen minuutin pituuteen yltävä ”Dissolve Into Impiety”-lopetuskappale on erityisen kummallinen, koska kappaleen aikana ei kuulla  mitään muuta kuin kaikuefektejä. Itse olisin jättänyt tämän kappaleen pois levyltä.

Tilanne arvioinnin suhteen on siinä ja siinä miten tähän suhtautuu. Neutraalisti voin suositella ”Planet Satan”-albumia kaikille niille, jotka ymmärtävät ja arvostavat Mysticumin tyyliä, mutta muille black metallin kuuntelijoille voin vain todeta, että tämä ei ole sitä mihin haluatte panostaa, koska yhteisymmärrys omaan makuun ja Mysticumin tuotantoon voi olla ristiriitainen. Suhtautumalla tähän julkaisuun toisesta näkökulmasta ”Planet Satan” on ihan ok-julkaisu, mutta se ei aivan yllä debyytin tasolle. Antamastani kritiikistä voivat olla samaa mieltä he, jotka kannattavat Mysticumia ja ymmärtävät ”In The Streams Of Inferno”-julkaisun hienouden.

7-/10

Kappalelista:
1. LSD
2. Annihilation
3. Far
4. The Ether
5. Fist of Satan
6. All Must End
7. Cosmic Gun
8. Dissolve to Impiety

www.facebook.com/mysticums
www.mysticum.com

Kirjoittanut: Sami Elamaa