Nahkansa luonut teurastaja – arviossa Bütcherin ”On Fowl of Tyrant Wing”
Belgian Antwerpistä ponnistava Bütcher sai alkunsa jo reilu parikymmentä vuotta sitten. Parin demon jälkeen uneen vaipunut hirviö herätettiin henkiin vuosia myöhemmin, ja nyt on käsittelyssä yhtyeen tuore kolmas studioalbumi ”On Fowl of Tyrant Wing”. Kansien väliin on runnottu (intro pois lukien) seitsemän raitaa vajaaseen kolmeen varttiin.
”A Divide Wind” on albumin pariin johtava, NWOBHM:iin vahvasti nojaava reilu minuutin kiskaisu, joka luo sopivaa jännitettä ja odottavaa tunnetta ennen ensimmäistä varsinaista albumiraitaa. Seiskatuumaisena sinkkunakin julkaistu ”Speed Metal Samurai” on vahva rykäys black metalin katkuista speed metalia, jossa kitaraliidejä ei säästellä. Osien väliin on sovitettu paljon erilaisia kitaralickejä ja liidinpätkiä, mutta kokonaisuus ei tunnu liian turboahdetulta. Laulaja R Hellshrieker sylkee tulenkatkuista vokaalitulkintaa tuhannesta viillosta ja muusta olennaisesta.
”Blessed By The Blade” esittelee köörilauluja 80-luvun hengessä, ja falsetinkin makuun päästään. “Koraktor’s Iron Rule” ja ”Keep the Steele (Flamin’ Hot)” jatkavat speed metalin riemujuhlaa. Varsinkin jälkimmäisessä tempot on ruuvattu tappiin, ja Hellshrieker kiekuu vielä korkeammalta kuin levyn alkupuolella – tuoden mieleen hieman särölle menneen King Diamondin äänen.
Mainos päättyy
Albumin B-puolelta löytyykin sitten jotain ihan muuta – nimittäin kolmen kappaleen ja reilun 23 minuutin mittainen trilogia. Ensimmäinen osa ”A Sacrifice To Satan’s Spawn” tukeutuu taas vahvasti NWOBHM-henkiseen kuljetukseen, ja vokalisti Hellshrieker tulkitsee vokaaleja vuoroin matalammalta julistaen, siirtyen sen jälkeen korkeaan rääkynään. Kertosäe tuo väkisin mieleen Mercufyl Faten. Trilogian keskimmäinen osa ”A Gupsy’s Tale (Of Sex and Seance)” alkaa itämaisen kuuloisella melodiapätkällä ja siirtyy siitä suoraan melko tymäkkään death metal -poljentoon. Vokaalit ovat silkkaa death metalia, ja on pakko antaa suitsutusta R Hellshriekerille albumin vokaalisuoritteiden monipuolisuudesta. “Gupsy’s Tale” näyttää, että Bütcher on kykeneväinen myös uskottavaan death metal -ilmaisuun. Irtonaisena biisinä kappale poikkeaa liiaksi albumin linjasta, mutta osana kolmiosaista puolikasta konseptilevyä se toimii hyvin kuljettaen tarinaa kohti maalia.
Levyn päättävä, lähes kymmenminuuttinen ”An Ending In Fyre” yhdistelee perinteisempää heavy metal -ilmaisua ja 90-lukulaisen black metalin elementtejä. Hammonditkin on kaivettu naftaliinista, ja urut pauhaavat taustalla. Bütcher pistelee genrerajoja niin sanotusti turpaan yhdistelemällä metallin eri tyylilajeja 80-luvun lopulta – kuulostamatta hölmöltä pastissilta, vaan uudelta versiolta itsestään. Levyn B-puoli loittonee lopun komeiden liidien säestämänä, ja matka on tullut päätökseensä.
Tuottajan pallilla häärii bändin aiemmatkin levyt äänittänyt ja miksannut maanmies Paul van Rijswijk. Van Rijswijk on saanut loihdittua levylle hyvät ja ilmavat soundit, jotka huokuvat 80-lukulaisten esikuvalevyjen soundia.
Mainos päättyy
Bütcherin uutukainen on askel eteenpäin sen edeltäjästä ”666 Goats Carry My Chariotista”. Se on samalla yhtyeen kunnianhimoisin teos, joka pystyy lunastamaan kaikki odotukset. “On Fowl of Tyrant Wing” tulee olemaan korkealla ainakin allekirjoittaneen AOTY-listalla, kun vuosi taputellaan pakettiin.