Nauticus – The Wait
Turusta kuuluu kummia, kun arvosteluun tulee Nauticus-bändin omakustanne ”The Wait”. Luvassa on lähes tunnin verran progressiivista vaihtoehtometallia, joka ei kavahda genrerajoja.
Kun tunnin kestävä lätty jaetaan kahdeksan raidan kesken, on sanomattakin selvää, että biisien pituudet ovat tavallisuudesta poikkeavia. Nauticus luottaa musiikissaan synkkään tunnelmaan ja taitaviin soittajiin. Bändin voisi sanoa olevan Paradise Lostin skitsofreniaa sairastava veli, sillä samoja elementtejä on paljon. Varsinkin yhteistä on vokalistin tulkinta, joka tulee puhtaalla mutta rouhealla äänellä. Progressiivisuutta on soitossa reippaasti mukana, ja kappaleet poukkoilevat edestakaisin eri tyylien välillä. Onneksi järki on koetettu pitää mukana ja suurin osa erikoisuuksista tulee jopa ”järkevissä” kohdissa.
Bändin omien sanojen mukaan ”The Wait” on tarkoitettu kokonaisuudeksi. Levyä kuunnellessani totean tämän todeksi, sillä samat teemat toistuvat läpi levyn. Harmittavasti tämä aiheuttaa sen, että mikään biisin ei erotu edukseen joukosta. Yleisesti ns. sinkkubiisit on tunnistettavissa bändin tuotannossa, mutta Nauticus ei taida moisista välittää. Omaksi suosikikseni nousi kumminkin menevä ”As Barriers Fall”, joka on levyn raskainta antia. Kappaleessa on juuri sopivassa suhteessa perinteisempää ja progressiivisempaa soitantaa.
Nauticus on varsin taitava bändi ja sävellyskynä pysyy kädessä. Uskoisin, että bändi voisi helposti tehdä hypyn isompaan tunnettavuuteen hieman yksinkertaistamalla soitantaa. Nyt ”The Wait” on itselleni turhan ”proge”, mutta bändin tuotanto on ihan kuunneltavaa ja löytää varmasti kuuntelijansa. Erikoisemman metallin ystävät ottavat varmasti bändin omakseen, ja toivon bändille valoisaa tulevaisuutta.
7/10
Kappalelista:
01. Constructing the Liquid Plains 8:28
02. Ascend 6:56
03. A Delayed End 7:59
04. The Route 7:42
05. Their Whereabouts 2:47
06. Bone Dams 9:05
07. As Barriers Fall 5:44
08. Kalmisto 11:18
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Janne Partanen