Näyttävä paluu raskaampaan sarjaan 30 minuutin EP:n muodossa – Arviossa Bring Me The Horizonin ”Post Human: Survival Horror”

Vuosi 2020 on ohi, ja sen kunniaksi voisimme muistella, mitä viime vuosi piti sisällään. Koronaa, koronaa ja lisää koronaa. Vuosi 2020 todella oli erikoinen, ja tämän voi aistia myös Bring Me The Horizonin viime vuonna ilmestyneeltä albumilta “Post Human: Survival Horror”. Tai oikeastaan kyseessähän ei ole albumi vaan EP, sillä tämä on ensimmäinen osa yhtyeen suunnittelemaa ”Post Human” -EP-sarjaa.

Täytyy myöntää, etten ole koskaan ollut mikään Bring Me The Horizonin musiikin suurkuluttaja. Mutta toisaalta, mikäs olisikaan parempi lähtökohta kirjoittaa arvostelua kuin tietämättömyys. Minulla ei ole paljoakaan tietämystä yhtyeen aikaisemmasta tuotannosta lukuun ottamatta suosituimpia singlejä sekä muita yksittäisiä kappaleita, joten pääsen hyppäämään albumin kimppuun vailla mitään ennakkoasetelmia yhtyettä kohtaan.

Käsi ylös, joka säikähti yhtyeen edellisen albumin “Amon” ilmestyessä BMTH:n siirtyneen lopullisesti kevyempään tavaraan. No tämä huoli on ainakin toistaiseksi turha. “Post Human: Survival Horror” on selkeästi raskaampaa tuotantoa yhtyeen palatessa takaisin ”Sempiternal”-albumin kaltaiseen elektronisen rockin ja nu-metalin yhdistelmään. Albumi on näppärä reilu puolen tunnin kokonaisuus täynnä erilaisia metalligenrejä, feattaajia sekä perinteisiä “kuiskimisbreakdowneja”.

Albumin aloittaa menevä, jopa nu-metal -henkinen “Dear Diary,”. En voinut olla myöskään kuulematta yhtäläisyyksiä toiseen metallisuuruuteen, Slipknotiin. Kappaleessa käydään läpi turhautumista meneillään olevaa koronapandemiaa kohtaan. Niin kuin kappaleessa lauletaan, “The sky is falling, it’s fucking boring” ja näinhän monet ovat varmasti ajatelleet karanteeneissa sekä etätöissä ollessaan.

Albumin kolmannessa kappaleessa “Teardrops” siirrytään seuraavan metallisuuruuden, Linkin Parkin äänimaisemiin. Kappaleesta saa todella kovat flashbackit Linkin Parkin alkuajan tuotantoon niin intron, kappaleen tunnelman kuin sanojenkin kannalta. Vanhana Linkin Park -fanina innostuin näistä yhtäläisyyksistä, mutta muuten kappale ei herätä suuria tunteita.

Sinkkunakin julkaistu “Obey” on mielestäni koko albumin paras kappale. Oliver Sykesin sekä YUNGBLUDIN yhteispeli toimii hyvin, ja kappale on muutenkin varsinainen korvamato. Kertsi on mainio, riffit hyviä ja screamingit mitä parhaimpia. Keikalla varmasti yksi yhtyeen toimivimmista kappaleista. Vielä kun kappaleen loppuun on lisätty perinteinen breakdown kaikilla mausteilla, niin a vot!

Itch For The Cure (When Will We Be Free?)” -kappaleen aikana aloin ajattelemaan, eksyinkö keskelle japanilaista videopeliä. Kappaleen loputtua ymmärsin tämän olleen vain välisiirtymä ennen todellista näytöstä “Kingslayer”, jossa on feattaamassa mikäpä muukaan, kuin Baby Metal. Olin tästä kappaleesta innoissani. Kappaleessa tuntuu olevan kaikkea, mutta ei kuitenkaan mitään liikaa. Mukana on monia erilaisia kappaleen osia, jotka eroavat toisistaan. Jotkut kohdat ovat perinteistä metalcorea, kunnes Sykesin screaming-laulu muuttuukin matalammaksi, jopa death metal -tyyliseksi örinäksi, jonka jälkeen laulutapaa muutetaan vielä black metal -tyylisempään kurkkuörinään. Kertosäe on Baby Metal -tyylisesti melodinen sekä söpö.

Albumin viimeinen kappale on erilainen niin tunnelmaltaan kuin nimeltään. “One Day the Only Butterflies Left Will Be in Your Chest as You March Towards Your Death”. Kappale on selvää vaihtelua albumin muuten energiseen corejyystöön. Kappale on tunnelmaltaan ja melodialtaan kaunis, ja sanat liittyvät toiseen ajankohtaiseen asiaan – ilmastonmuutokseen. Kappaleella on feattaamassa Amy Lee, joka laulaa ihmiskunnalle luontoäidin näkökulmasta. Sykes puolestaan edustaa ihmiskuntaa ja laulaa katuvaisena luontoäidille takaisin. Kappale päättyy molempien hienoon yhteislauluun, jossa molempien äänet linkittyvät kauniisti toisiinsa.

Kokonaisuudessaan “Post Human: Survival Horror” on toimiva kokonaisuus täynnä hyviä kappaleita. Albumin lyhyen mitan ansiosta se on helposti pureskeltava, eikä missään kohtaa kuunnellessa ala vilkuilla kelloa. Bring Me The Horizon teki onnistuneen paluun raskaampaan ulosantiin, jossa se toivottavasti tulee tulevaisuudessa myös pysymään.

9/10

Kappalelista:
1. Dear Diary
2. Parasite Eve
3. Teardrops
4. Obey
5. Itch For The Cure (When Will We Be Free?)
6. Kingslayer
7. 1×1
8. Ludens
9. One Day The Only Butterflies Left Will Be In Your Chest As You March Towards Your Death