Necrowretch – Even Death May Die (7″)

Kirjoittanut Arto Mäenpää - 10.10.2014

Ranskalainen 2008 perustettu Necrowretch julkaisee kolmannen EP:nsä ”Even Death May Die” 7-tuumaisella vinyylillä Century Median kautta lokakuun 13. 2014. Aikaisemmista kummatkin ovat samassa formaatissa, toinen vain 12-tuumainen, mutta sinkkuja silti molemmat. Näiden välissä on kuitenkin viime vuonna myös julkaistu yhtyeen ensimmäinen täyspitkä ”Putrid Death Sorcery”.

Linjana on mainittu yleisesti death metal, mutta julkaisun kahdesta kappaleesta ensimmäinen levyn nimeä kantava raita esittelee tämän termin monimuotoisuuden. Mitä ihmisille sitten tuleekin tästä yleismaailmallisesti mieleen, kallistutaan tässä yhteydessä silti Skandinavian suuntaan, vaikka pohja onkin Amerikan mantereella. Lovecraft-hengessä nimetty julkaisu on myös allekirjoittaneelle aina ominaisuus, joka automaattisesti lisää mielenkiintoa.

Riffistö on tummaa ja vanhempi Morbid Angel-osasto on selkeästi läsnä ilkeän kuuloisten riffien iskiessä päin naamaa kappaleen blast beattien tahdittamana. Mukana on tosin myös toisenlainen elementti. Suvantokohdista ja niiden melodisesta riffittelytstä tulee elävästi mieleen Ruotsin edesmennyt Dissection. Tämä yhteys on nykyään uudessa materiaalissa varsin harvinaista. Bändiin uutena tuttavuutena tutustuessani innoittaa tämä ehdottomasti muunkin materiaalin tutkailuun. Kolme ja puoli-minuuttinen kappale tuntuu kestävän huomattavasti pidempään, johtuen monista variaatioista. Harvemmin on yksi seiska saanut tällaista kiinnostusta aikaan.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Mainos päättyy

B-puoli esittelee cover-osastoa ja tällä kertaa käsittelyssä on vanha Slayer-klassikko ”Black Magic”. Versio on sinänsä uskollinen esikuvalleen, vaikka mukaan onkin ympätty muutama mättökomppi ja tempoa on hieman ruuvattu ylöspäin. Ei sinäänsä mullistava, mutta toimiva versio. Slayerin alkupään tuotantoa onkin usein verrattu enemmän black- kuin thrash metalliin, joten kappale on ollut oiva valinta. Olen tietoinen, että genrenä on todella alussa mainittu death metal, mutta esim. Dissectionin tapauksessa raja on hiuksen hieno. Asiaan perehtyneet varmasti ymmärtävät.

Suosittelen katsastamaan. Suurin osa Ranskasta tulevista orkestereista on valitettavasti heikompaa keskitasoa, joten tässä kerrankin sellainen joka ennustaa lupaavampaa tulevaisuuden näkymää. Hyvä lisä levyhyllyyn ja seiskatuumaiset nyt ovat muutenkin aina hyvä ostos tässä markkinanäkymässä, jossa sinkkujen julkaisu on lähes kuoletettu.