Neljän vokalistin voimin ”Second to None” on miellyttävän soljuva – arviossa Restless Spiritsin toinen pitkäsoitto

Tony Hernandon perustama Restless Spirits julkaisi kesän lopussa yhtyeen toisen pitkäsoiton. Lords Of Black -yhtyeessä vaikuttava kitaristi perusti Restless Spiritsin sivuprojektikseen ja julkaisi kirjavan kokoonpanon kanssa nimettömän esikoisalbumin vuonna 2019. Koska Hernando ei itse hoida lauluosuuksia, on hän ulkoistanut sen kyvykkäille solisteille. Esikoisalbumilla kuultiin peräti kuutta vokalistia, kun ”Second to None” -albumilla lukumäärä on rajoittunut neljään.

Useampi vokalisti antaa albumin ulosantiin mukavasti vaihtelua, kuusi vokalistia voisi saada kokonaisuuden turhankin tilkkutäkkimäiseksi. Neljä solistia kuulostaa kuitenkin huomattavasti tasapainoisemmalta asetelmalta. Hernandon kanssa debyyttialbumilla työskennelleistä laulajista ainoastaan Kent Hill (Perfect Plan, GIANT) ja Johnny Gioeli (Hardline) ovat jatkaneet yhteistyötä myös muusikon toisella pitkäsoitolla. Heidän lisäkseen albumilla kuullaan Renan Zontaa (Electric Mob) ja Chez Kanea, joista jälkimmäinen on tuonut itseään viime vuosina sinnikkäästi esiin musiikkinsa puolesta.

”Second to None” -pitkäsoittoa kuunnellessa huomaa nopeasti, että solistivalinnat ovat olleet onnistuneita. Vokalistit ovat eri tyylisiä mutta muodostavat silti hallitun kokonaisuuden, josta löytyy AOR:ia eri sävyjen kera. Hillin ääni soveltuu erinomaisesti korvamatomaisiin ja makeisiin kappaleisiin, kun puolestaan Gioeli tuo karhealla äänellään rosoisuutta ja särmää. Kane antaa albumille pehmeää kontrastia viehkeällä äänellään, joka onkin omimmillaan kappaleissa ”Hey You” ja ”Until The End Of Time”. Karismaattisen äänen omaava Zonta muodostuu kuitenkin hienoiseksi pettymykseksi, sillä hän jää suoritustensa puolesta muiden varjoon.

Yhden vokalistin esittämänä lähes tunnin mittainen ”Second to None” olisi todennäköisesti liian työläs kuuntelukokemus, mutta neljän solistin voimin kokonaisuus on miellyttävän sulava ja ennen kaikkea monipuolinen. Neljän solistin myötä kokonaisuus ei ole tietenkään niin eheä kuin yhden laulajan voimin, mutta kun kappaleiden punaisena lankana on AOR:ille tyypillinen äänimaisema, muotoutuu levylle selvät raamit. Solistien lauluosuudet Hilliä lukuun ottamatta muodostavat myös omat, selvät kokonaisuutensa, minkä seurauksena albumi siirtyy kuin vaihe vaiheelta eteenpäin. Ja kun Hillin laulusuoritus sekä aloittaa että päättää albumin, syntyy illuusio todellisuutta eheämmästä kokonaisuudesta. ”Second to None” on soljuvan hyvä kokonaisuus, ja se tutustuttaa kuulijoita myös erilaisiin solisteihin, mikä antaa albumille oman lisäarvonsa.

Kappalelista:

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/RestlessSpiritsMusic

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen