Jyväskyläläis-heinolalainen melodeath-yhtye Nemecic julkaisi toisen pitkäsoittonsa 29.10.2021. Albumi kantaa nimeä ”The Last Magic In Practice”. Rumpali Niko Anttilan syvällisisiä tekstejä käsitellään albumilla niin mytologian, läntisen okkultismin kuin magian kautta. Metallin ystävät ovat ottaneet albumin avosylin vastaan, sillä albumi ponkaisi albumilistan sijalle 23. ja fyysisten albumien listalle sijalle 7. pian albumin julkaisun jälkeen.

Albumin avausraita ”Hekau” on muinaisegyptiä, ja tarkoittaa taikuutta ja taikasanoja. Kappale pureutuu heti albumin taikuutta uhkuvaan tematiikkaan, ja avaa portit taianomaiseen maailmaan. Kappale on melkoista melodeath-tykittelyä, mutta kätkee sisälleen toivottua magiaa, joka kruunataan taidokkailla kitarailottelulla. Seuraavana kuultu ”Dodecahedron Avenue” on koukuttava kokonaisuus, joka on kuin seikkailu tyrskyävässä aallokossa, välillä syvyyksiin sukeltaen. Syvyyksistä siirrytään hieman kevyempiin tunnelmiin. Näihin tunnelmiin vie helpon oloisesti soljuva ”Crowing Of Swans”. Tässä kohtaa kaikki kunnia Tuomo Saloselle, joka hoitaa varsin kunniakkaasti puhtaat lauluosuudet. Tämä on ensimmäinen kerta Salosen laulaessa puhtaita osuuksia, ja hänen soundissaan voi kuulla häivähdystä Alice In Chainsia, tai vaikkapa Flat Earth -yhtyeestä tuttua Anthony Pikkaraista.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy

”Sphinx” -kappaleen voimakkaiden rumpujen lyöntien kautta, siirrytään kappaleeseen ”Galateia”. Galeteia tarkoittaa maidonvalkeaa, jolla viitataan Pygmalionin veistämään marmoriseen veistokseen, joka muuttui lopulta eläväksi. Aki Salosen vaihtelu puhtaasta laulusta örinään, tuo kappaleeseen hyvää kerroksellisuutta, kuitenkin kokonaisuus uhkaa jäädä itselle turhan haaleaksi makaronivelliksi, eikä se onnistu saavuttumaan maidonvalkean marmorin taianomaisuutta. ”Hypersignil” jää edeltäjänsä tavoin saavuttamatta kaikkein terävintä kärkeä, vaikkakin tunnelma onkin uhkaava, yleisilmeen jäädessä turhan puristuksen puolelle. ”Invocation For The Muse” kuitenkin tuo toivottua rytminvaihtoa, puutuneisuus häviää, ja veri lähtee jälleen kiertämään.

”The Chatter Of Teeth” on melkoinen tunnelmapa, jossa loistaa jälleen Tuomo Salosen puhtaiden laulujen miellyttävä soundi. Seuraavana tarjoiltu ”Dream Machine” kajahtaa kaikessa komeudessaan varsin kiitettävästi, ja muistuttaa soundillisesti paljon Before The Dawnia. ”Orbis De Ignes” sulkee oven taikuuden maailmaan ja päättää albumin. Kappale on eeppinen, ja se seisoo röyhkeän ylväästi sanojensa takana.

”The Last Magic In Practicen” yleisilmettä varjostaa hieman puolenvälin puutuneisuus. Albumi vetää kuitenkin tätä puuduttuneisuutta turpaan, kun musiikillinen koneisto lähtee jälleen liikkeelle, ja saa viimeiset ruosteet karistettua muttereista. Albumin symboliikka on viritetty äärimmilleen. Tämä äärimmilleen virittyneisyys jakaa varmasti mielipiteitä nerokkuuden ja vertauskuvien liiallisen arvoituksellisuuden välillä.

8/10

Kappalelista:

1. Hekau
2. Dodecahedron Avenue
3. Crowing Of Swans
4. Sphinx
5. Galateia
6. Hypersignil
7. Invocation For The Muse
8. The Chatter Of Teeth
9. Dream Machine
10. Orbis De Ignis