Nightwish – ”Imaginaerum” kappale kappaleelta
Kotimaisen metallin jättiläinen Nightwish julkaisee marraskuun 30. päivä uuden ”Imaginaerum” nimeä kantavan albuminsa. Miltä albumi kuulostaa ja mitä siltä oikein voi odottaa? Kaaoszinen toimittaja Jana Blomqvist osallistui maanantaina albumin ennakkokuunteluun ja jakaa nyt Kaaoszinen lukijoille mietteitä kappale kappaleelta uuteen Nightwish albumiin liittyen. Lue lisää nähdäksesi Janan raportti ennakkokuuntelusta.
Huolimatta kauheasta syyskelistä ulkona tunnelma Finnvox studiossa oli katossaan kun Nightwish, yksi suomen suurimmista vientitoivoista alkoi esittelemään uutta, seitsemättä “Imaginaerum” albumiaan joukolle toimittajia.
Odotimme kaikkien toimittajien saapumista Studio B:lle istuen sohvilla katsoen TV:tä ja syöden pieniä snackseja ja vilahtipa Tuomas Holopainenkin ohitsemme muutaman kerran hattu päässään. 20 minuutin jälkeen tulostani meille näytettiin studio, joka oli sisustettu albumin teeman mukaiseksi fantasiaksi. Marco Hietalan lyhyen puheen jälkeen saimme kuunnella ensimmäisen kappaleen albumilta, joka kantaa nimeä ”Taikatalvi”.
1. ”Taikatalvi”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Tämä maailma on kuin meidän mielikuvituksen näyttämö”.
Kappale alkaa tavalla, josta tulee mieleeni olo kuin olisi karnevaalissa tai huvipuistossa. Marco Hietala hoitaa kappaleessa suurimman osan vokaaleista ja mielestäni tämä on todella viisas siirto. Kappale on luonteeltaan samantyylinen kuin ”The Islander”.
2. ”Storytime”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Miltä tuntuisi ottaa lento yöllä lumimiehen kanssa läpi kauniiden maisemien, kuten klassisessa animoidussa Yuletide elokuvassa? Meidän olemassaolomme tarkoitus luodaan läpi tarinoiden, mielikuvituksen sekä satujen. Ne ovat ihmisyyden perusta ja sisin.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy
Kappale itsessään on hyvin klassinen Nightwish kappale, missä on kuorot todella vahvasti esillä. On myös mainittava, että vokalisti Anette Olzon on parantanut lauluaansa todella paljon ja hänen taidot tulevat hyvin esiin kappaleessa. ”Storytime” on ensimmäinen single albumilta, mutta mielestäni se ei kuitenkaan ole albumin vahvin kappale.
3. ”Ghost River”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Elämä on ultimaattinen etuoikeus; se on kuin joki täynnä ihmeitä sekä kauhuja. Rakkaus, suru, kauneus, pahuus sekä viettelys. Tarvitsemme noita kaikkia selvitäksemme ja nauttiaksemme matkastamme. Hyvä, paha, kipu sekä nautinto – muistuttavat kaikki toinen toisistaan.”
Kappale lähtee käyntiin huomiota herättävällä kitara riffillä ja jälleen kerran saamme nauttia Marco Hietalan vahvasta laulusta yhdistettynä Anette Olzonin oopperamaiseen laulantaan. Lasten kuoro yhdistettynä raskaisiin kitaroihin osoittaa jälleen, että Nightwish osaa rikkoja musiikillisia rajoja taidokkaasti luoden todella mahtavaa jälkeä.
4. “Slow Love Slow”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Todellinen rakkaus ei kaipaa sanoja, vaatimuksia tai lupauksia. Se on sanaton alue ja kokonaisuudessaan varaukseton”.
Kappale alkaa yhdistelmällä pianoa sekä lounge musiikin bassoa, jota Anette säestää henkeäsalpaavalla jazz – tyylisellä laulannalla. Kyllä, Nightwish on todella lisännyt jazz – kappaleen levylleen. Anette sopii kappaleeseen todella hyvin ja vaikkakin kappale on todella erilainen kuin muut levyltä löytyvät kappaleet, se ei kuitenkaan ”katkaise” albumia kahtia vaan toimii oikein hyvin omana kokonaisuutenaan. Kappaletta ei voisi odottaa Nightwishin kappaleeksi ja mielestäni se sopiikin mielummin elokuvaan kuin metalli albumille. Kappale loppuu kellon tikitykseen hieman häiritsevällä tavalla luoden ajatuksen, että ehkäpä Imaginaerum ei olekaan aivan niin rauhallinen paikka kuin voisi kuvitella.
5. ”I Want My Tears Back”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Kaivata asioita, jotka ovat olleet jo kauan poissa, mutta jotka silti voit vielä tuoda takaisin”.
Kappaleessa sana kaivata viittaa lähinnä pakonomaisella tavalla kaipaamiseen. Kappaleen nimi saattaa hämätä sillä kyseessä on kuitenkin raskas kappale, joka muistuttaa ehkäpä eniten ”Last Of The Wilds” nimistä kappaletta yhtyeen edelliseltä ”Dark Passion Play” albumilta.
6. “Scaretale”:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
“Hirviöitä vaatekaapeissa, kirkuvia sikoja, laumoittain hämähäkkejä ja lihaa repiviä syöjättäriä. Kurkistus lapsuuden unohtumattomiin painajaisiin – elävä ja kiero lisäohjelma sirkuksessa.”
Nyt puhutaankin painajaisten polttoaineesta. ”Scaretale” on ehdottomasti yksi albumin vahvimpia kappaleita. Se voidaankin asettaa samalle linjalle “Ghost Love Score” ja ”Poet And The Pendulum”-biisien kanssa monimuotoisuutensa vuoksi. Tässä kappaleessa on materiaalia josta pienemmät bändit saisivat kasattua kokonaisen pitkäsoiton. Biisissä on vahva Tim Burton/Danny Elfman – tunnelma. Anetten kimeät lauluosuudet ja Marcon jopa ivallinen sävy tuovat välittömästi mieleen ”Shock and Oogie Boogie”n Nightmare Before Christmasista. Vaikka ajattelisit ohittaa suurimman osan albumin kappaleista tai vain hommata muutaman biisin iTunesista – tämän ohittamista tulisit katumaan.
7. Arabesque:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Painajaisen puhdistautuminen. Synnytys kuolemantanssin siivittämänä.”
Mystinen kappale vahvoilla itämaisilla vaikutteilla.
8. Turn Loose The Mermaids:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoilla:
”Hiljaa todistamme kuinka hänen kuoleva rakkaansa lähtee viimeiselle matkalleen…ikuisuuteen. Piinaava kauneuden ja lohdutuksen hetki.”
”Turn Loose The Mermaids” on ”Imaginaerumin” ”Taivaan Niityt”. Kappale alkaa jopa äkillisesti Anetten laululla jota koristaa akustisen kitaran sävelet, kasvaen asteittain ja huipentuen täysmittaiseen orkesteripaisutukseen, täydennettynä kielillä ja tuulikelloilla
9. Rest Calm:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoin:
”Kaksi asiaa joita kukaan ei voi sinulta koskaan viedä ovat muistosi ja toivosi. Oman menneisyyteni suloisuus on pohjaton lohdun ja inspiraation arkku.”
Edellisen lainauksen vastaisesti kappaleen alku on kaikkea muuta kuin rauhallinen Jännitys kasvaa vapauttaen lopulta hyväilevän kertosäkeen joka tekee biisin nimelle oikeutta. Marcon and Anetten duetto kuulostaa uskomattoman yhtenäiseltä tässä kappaleessa. Erikoismaininnan arvoisia ovat myös heidän taidokkaasti lapsikuoroon sulautuvat lauluosuutensa.
10. The Crow, The Owl And The Dove:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoin:
”Rakkauden, rahan ja kuuluisuuden sijaan anna minulle totuus” – Henry David Thoreau ”Rakkaus on kaikkeus, ja vain Totuus voi johdattaa meidät syvempään tilaan.”
Edellistä lainausta on hieman muokattu mutta ajatuksena se on erittäin paljon mukana kappaleen lyriikoissa. Koko sävellys on täytetty symbolismilla tehden siitä yhden koskettavimmista balladeista tällä albumilla – sekä melodisesti että sanoituksellisesti.
11. Last Ride Of The Day:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoin:
”Huvipuisto on sulkeutumaisillaan. Vuoristorata ajaa vielä yhden kerran, pääset viimeiselle kierrokselle yksin. On pimeää ja ilotulitteet alkavat räiskyä. Tämänlaiset hetket ovat portteja äärettömiin uniimme syvällisestä ymmärryksestä, lopuksi tietoisuudestamme ollen vain hiukkanen pölyä tässä ravistelevassa maailmankaikkeudessamme.”
Nopea kappale tietynlaisella suuruudella höystettynä jollaisen voisit kuvitella löytäväsi Turisaksen kaltaisten bändien albumeilta, joka tapauksessa välittömästi ovat huomattavissa tutut Nightwish-piirteet. Tämä on levyn ainoa kappale joka hyötyisi huomattavasti Tarjan äänestä. Tuntuu kuin se olisi räätälöity juuri hänen äänialansa ympärille ennemin kuin Anetten.
12. Song Of Myself:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoin:
”Our homage and version of Walt Whitman`s transcendental celebration of life and existence, delving deep into a personal catharsis.” Kunnianosoituksemme ja oma versiomme Walt Whitmanin elämän sekä olemassaolon yliluonnollisesta juhlistuksesta, kaivautuen syvälle henkilökohtaisen puhdistautumisen syövereihin.
Anetten matala ääni luo todellakin levottoman tunteen kappaleeseen, kuten tekevät myös voimakkaat rummut ja useat äkkinäiset paussit laulun edetessä kohti loppuaan.
13. Imaginaerum:
Tuomas kommentoi kappaletta sanoin:
”Thank you for sharing the ride and we hope to welcome you back soon. The stage is lit, and the Magnificent Play is beginning…”
Viimeisen kappaleen voi loogisesti jakaa kahteen osioon. Ensimmäinen osio ollen runollisuutta yhtyeen jäsenten perheiden ja ystävien lausumina. Kosketeltavissa on erittäin syviä ja koskettavia elementtejä.Toinen osio on kuin toisto koko albumista miksattuna tavalla joka tuo mieleen elokuvien tunnarimusiikin. Yleisesti kohauttaisin olkapäitäni mutta tämä sovitus on ehdottomasti Imaginaerumin edunmukainen, varsinkin kun elokuva seuraa albumin julkaisua.
Yhteenvetona, Nightwish ottaa sinut mukaan huimaavalle vuoristoratamatkalle. Matka ei kuitenkaan ole täynnä hattaroita ja jäätelötikkuja – matkan varrella on pimeitä tunneleita….ja näissä tunneleissa saattaa oleskella hirviöitä. Kun matka on ohi, huomaat että olet saanut kokea paljon, paljon enemmän kuin vain ”albumin”, joka käsitteenä on muutenkin vain tyhjääpuhuva sana.