Niin ihanaa kaahausta se on – arviossa Huoneen Syyllisimmän Miehen Jäähyväiset sivilisaatiolle

Kirjoittanut Topi Suviaro - 5.6.2024

Kuvitellaan tilanne, jossa on ripaus Terveitä Käsiä, vähän Carcassia ja Entombedia 90-luvun alusta, seitinohuesti kotimaista Rytmihäiriö -yhtyeen ilmaisua mausteena ja koko pakettia vartioi Glenn Danzigin haamu. Tuloksena on oululais-kuusamolainen Huoneen Syyllisin Mies.

”Jäähyväiset sivilisaatiolle” on järjestyksessään yhtyeen kolmas albumijulkaisu. Lyriikat maalaavat yhtyeelle tyypilliseen tapaan kyynistä ja mustan huumorin värittämää mielenmaisemaa, mutta punklyriikalle tyypilliset syyttelykliseet vältetään, vaikka musiikissa ja asenteessa on aimo annos punkin perintöä. Kuten levyarvion ensimmäinen kappale antoi ymmärtää, musiikillinen konsepti sisältää parhaita paloja muun muassa punkista ja ruotsalaishenkisestä 90-luvun alun death metallista.

Jos arvioitsijan korva ei valehtele, taidetaan levyllä kuulla mausteena maineikasta Boss HM-2 -säröpedaaliakin, joka väritti tukholmalaista death metal -sointia 90-luvun alussa. Allekirjoittanut huuhdelkoon korvansa jos arvaus meni väärin, sen verran tunnistettava kyseinen moottorisahamainen kitarasärö on.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Puolivälissä albumia lyödään melkoinen ässä pöytään, kun soimaan lähtee ”Syyllisyys” -niminen balladi. Tekstimaailma mukailee muuta levyä, mutta tempoa on tiputettu yleissoinnista alaspäin ja säkeistöt kulkevat akustisen kitaran vetämänä. Tuppaa aina viehättämään, kun punkin ja metallin välimaastossa operoiva yhtye ymppää levylleen hitaamman palan alituisen kaahailun väliin.

”Jäähyväiset sivilisaatiolle” on monipuolinen paketti. Albumi runnoo päin naamaa, kunnes antaa happea. Mutkittelee, mutta menee suoraviivaisesti. Yksi suunta kun löytyy, niin samassa sujahdetaakin taas jo eri tunnelmaan. Kokonaisuus on yhtenäinen, eikä albumia vaivaa sillisalaattimaisuus hyvin monipuolisesta ja paikoitellen äkkiväärästä ulosannista huolimatta.

Kaiken kaikkiaan julkaisulla kuuluu kypsyys ja yhtyeen kehityskaari. Mielenkiintoista nähdä, että mihin Huoneen Syyllisin Mies venyttää musiikillisia raja-aitojaan seuraavaksi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeenMainos päättyy