Nordic Metal Cruise valtasi onnistuneesti Itämeren kahdeksannen kerran

Toissa viikonloppuna 8. helmikuuta Turun satamasta seilasi järjestyksessään kahdeksas Nordic Metal Cruise. Aluksena toimi tuttuun tapaan Viking Linen M/S Viking Grace. Allekirjoittaneelle tämä oli vasta kolmas kerta NMC:lla.

Loppuunmyydyn Nordic Metal Cruisen ohjelmaan kuuluivat tänä vuonna englantilainen Anaal Nathrakh, norjalainen Arcturus, ruotsalaiset Månegarm ja Wormwood sekä Argentiinasta Eurooppaan siirtynyt Skiltron. Bändien välissä risteilyväkeä oli viihdyttämässä kotimainen DJ-duo Stereo Terror, jonka tahdissa yleisö jaksoikin bilettää yömyöhään. Ohjelmaan kuului myös Heavy Metal Barpiano, Rabbit Cult, burleskia, karaokea, bingo ja tatuoinninkin olisi halutessaan voinut käydä ottamassa. Artistit oli myös mahdollista tavata Meet & Greetissä lauantaina ja sunnuntaina ennen keikkojen alkua.

Illan ensimmäisenä artistina Club Voguessa nähtiin englantilainen äärimetalliyhtye Anaal Nathrakh. Keikka alkoi ääniongelmilla, mutta tilannetta saatiin korjattua pian. Siitä huolimatta vokaalit tuntuivat olevan hieman turhan hiljaisella. Metallikansaa tämä ei liiemmin häirinnyt ja pittejä nähtiinkin pitkin keikkaa. Tunnelmasta kertonee ehkä jotain myös se, että paitoja alkoi lähteä yleisön edustajilta jo toisen biisin kohdalla. Yhtyeeltä kuultiin muun muassa kappaleet “Idol”, “Between Shit and Piss We Are Born” ja “Submission Is for the Weak”.

Norjalainen black metalista avantgardeen siirtynyt Arcturus sai kunnian päättää illan. Itselleni tuttua on lähinnä yhtyeen black metal -aikojen materiaali, jota olisin toivonut settilistalle enemmänkin, mutta tiesin sen toki olevan epätodennäköistä. Vokalisti ICS Vortex vaikutti hyväntuuliselta ja yleisöä riitti täyttämään klubin varsin kiitettävästi, vaikka Anaal Nathrakhin jälkeen kohtasin käytävillä useampia väsähtäneitä juhlijoita. Arcturuksen settilistaan kuuluivat muun muassa “Shipwrecked Frontier Pioneer”, “Collapse Generation” ja “To Thou Who Dwellest in the Night”.

Sunnuntain keikat pääsi aloittamaan juuri 30-vuotista uraansa juhlistanut ruotsalainen folk metal -yhtye Månegarm. Juhlakansaa oli saapunut hyvin paikalle herättelemään itseään edellisen illan rientojen jälkeen. Vokaaleissa olisi taas voinut olla hieman enemmän ääntä, tämä toistui useamman bändin kohdalla. Bändiltä kuultiin muun muassa kappaleet ”En Snara Av Guld”, “Odin Owns Ye All” sekä ”Hemfärd”. Laulaja Erik Grawsiö mainitsi kyseessä olevan yhtyeen ensimmäinen keikka Suomessa, mutta kanssamatkustaja valaisi minua kertomalla yhtyeen esiintyneen Suomessa ainakin jo kerran aiemmin. Sunnuntaina artisteilla oli valitettavan lyhyet setit, ja Månegarmia olisin mielelläni kuunnellut pidempäänkin.

Seuraavana vuorossa oli niin ikään ruotsalainen Wormwood. Melodista black metalia soittavalle yhtyeelle oli varattu vain 35 minuuttia soittoaikaa, joka ei yleisön reaktioista pääteltynä ollut lähimainkaan tarpeeksi. Yhtyeen keikan aikana yleisössä nähtiin myös lyhyeksi jäänyt crowdsurfing-yritys risteilykansan alettua taas päästä kunnolla juhlatunnelmiin. Lyhyen setin aikana Wormwood tarjoili yleisölle muun muassa ”Stjärnfall”-, ”The Achromatic Road”- ja ”The Gentle Touch of Humanity” -kappaleet.

Risteilyn päätti kelttiläistä ja power metalia yhdistelevä Skiltron. Itselleni entuudestaan varsin tuntematon, Argentiinassa alkunsa saanut yhtye on sittemmin sijoittunut Eurooppaan, ja rumpusetin takaa löytyikin suomalaisverta. Tämä oli selvästi risteilyn kuvatuin yhtye, minkä epäilen vahvasti johtuneen bändin paidattomasta säkkipillinsoittajasta. Bändiltä kuultiin ainakin ”Bagpipes of War” -niminen kappale. Yleisöä alkoi tässä kohtaa olla jo hieman vähemmän, mutta syynä saattoi olla kiire pakata matkatavarat ja valmistautua poistumaan laivasta, etenkin kun hyttien siivouksen kuulutettiin alkaneen juuri ennen Skiltronin keikan alkua.

Risteily eteni jälleen varsin sujuvasti, eikä missään vaiheessa pistänyt silmään mitään järjestyshäiriöitä tai muuta ongelmaa, pois lukien sunnuntain lyhyet soittoajat. Olisi mukavaa, jos risteily kestäisi pidempään, joten miten olisi ensi vuonna Helsinki–Tukholma-reitti? Kiitän omasta puolestani niin artisteja, järjestäjiä kuin kanssamatkustajia! Jään mielenkiinnolla odottamaan seuraavan risteilyn artistikiinnityksiä.