Nyt ei säästellä rivouksissa – arviossa Cobrakillin ”Serpent’s Kiss”

Cobrakillin vuonna 2022 julkaisema debyyttialbumi päättyy ”We’ve Just Begun” -nimiseen kappaleeseen. Ja niinhän siinä kävi, että nyt, kaksi vuotta myöhemmin, tarina sai jatkoa toisen pitkäsoiton muodossa. Saksalaisyhtye jatkaa uusimmalla albumillaan räkäisen kuuloisen tukkametallin linjalla, joka pursuaa pahapoikamaista asennetta.

Vaikka Cobrakill on perustettu vasta vuonna 2020, puhkuu saksalaisyhtye vahvasti kasarirockin ja glam rockin vivahteita aina sen jäsenten taitelijanimiä myöten. Viisihenkisen Cobrakillin kappaleet ovat tietysti hyvin riffivetoisia, joista vastaavat niin yhtyeen perustajajäsen, kitaristi Randy White, kitaristi Tommy Gun kuin basisti Crippler Ramirez. Toby Ventura hoitaa rumputyöskentelyn ohessa kosketinsoittimet. Vastaavasti vokalisti Nick Adams antaa kappaleisiin kaiken kattavan liiman aavistuksen nasaalilla ja räkäisellä äänellään, mikä tuokin Cobrakillin soundiin omat Mötley Crüe -vivahteet. Aivan yhtä korkealle Adams ei pääse kuin Vince Neil nuoruuspäivinään, mutta Adams tekee silti pätevää jälkeä.

”Serpent’s Kiss” etenee itsevarman röyhkeästi kuin nuori rokkikukko tunkiolla, eikä yhtyeen menoa tunnu hidastavan mikään, ellei Cobrakill itse niin päätä. Tahtia hidastetaan ainoastaan kappaleissa ”Seventeen” ja ”Silent Running”, minkä jälkeen vauhtia kiihdytetään loppumetrejä varten. Sanoitusten suhteen albumilla on kaksi teemaa: äijämäinen uhmakkuus ja rivouksien viljely, jotka sekoittuvat usein samassa kappaleessa. Lyriikat ovat paikoitellen suorasanaisen härskejä, eikä esimerkiksi kappaleita ”Bazooka”, ”Torture Me” ja ”Ride My Rocket” kuunnellessa jää epäselväksi, mistä on kyse.

Cobrakill ammentaa ujostelematta siitä perinnöstä, jonka esimerkiksi Mötley Crüe ja Guns N’ Roses ovat valaneet vuosikymmeniä sitten. Eikä siinä mitään, Cobrakill taitaa sen, minkä tekee. Saksalaisyhtye osaa esikuviensa mukaisesti olla häpeilemättömästi oma itsensä, ja se taatusti kantaa yhtyettä tulevaisuudessakin. Vaikka ”Serpent’s Kiss” ei ole sisältönsä suhteen kovinkaan omaperäinen, on albumi itsessään napakka paketti rockia.

Kappalelista:

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/cobrakillrocks

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen