Odotus uudesta tulemista – arvostelussa Gloomy Grimin viimeiseksi jäävä albumi ”Agathonomicon”

Kirjoittanut Minttu Harju - 15.8.2021

Vuonna 1995 perustettu, kotimainen dark metal -yhtye Gloomy Grim julkaisi jo kuluvan vuoden huhtikuussa ”Agathonomicon”-albuminsa digiversiona, kun painatusongelmien vuoksi levyn fyysinen painos viivästyi loppukesään. Julkaisu tulee olemaan viimeinen täyspitkä bändin 26-vuotisella uralla.

Levy kutsuu kuulijat koolle harvakseen kilahtavien, mutta teräväsointuisten kellojen tahtiin. Sama kutsu kulkee läpi julkaisun monin eri tavoin, yksittäisin kellon kilahduksin, hentoisin soinnuin, yhden äänen kutsuna, joukkion mantrana sekä legioonan komentona. Ja piinaavana hiljaisuutena. Määrätietoisesti ja loputtomasti kutsu käy vahvan teeman tukena.

Pidän siitä, kuinka bändi yhdistelee erilaisia elementtejä tunnelman tueksi ja kuinka sanoitukset toistetaan jopa alusta asti uudelleen, kuin kappaleet olisivat itsensä kertosäkeitä, ja siten vahvistetaan sanomaa ja merkitystä. Sanoitusten sovitus on vaihtelevaa jopa uudelleen toistettuna. Taustalaulut, kitara, rummut ja bassot kuuluvat selkeinä, toisistaan irrallisina mutta toisiaan tukevana. Kappaleittain vaihtelee, mikä niistä saa vahvimman tilan.

Levy sisältää paljon yllätyksiä, mikä on aina hyvä kuuntelijalle. Esimerkkinä mainittakoon rytmien vaihdot sekä herkkyyden ja raakuuden kontrastit. Niidenkin houkutuksena kappaleet pyörähtävät useammin soittoon.

Albumilla on useita mieleen jääviä hetkiä, ja ne herättävät vahvoja mielikuvia. Ensimmäisen ”The Hermit” -kappaleen puolessavälissä käynnistyy kaunis ja jopa haikea tunnelma, johon raaka, omintakeinen karhea laulu tuo vahvaa kontrastia. Kiivaassa tahdissa jatketaan, eikä tulevaa voi enää peruttaa.

Third Eye Opening” vie kuulijaa raskaalla poljennalla tuomion kävelylle, jonka määränpäässä kaikuu tuskainen huuto. Tuomio on vahvasti läsnä.

They Are Waiting” -kappale on täynnä vahvaa vapautumista, ja se nousi lempikappaleekseni. Alun mielenkiintoinen, taustalla kuuluva vinkuva ääni osoittaa, kuinka erilaista äänimaailmaa bändi hyödyntää. Päärytmi marssittaa eteenpäin ilman perääntymistä, ja kiihko ja kiivas tahti vievät sitä loppua kohden. Legioona on saapunut, ja se puskee musiikissa vahvana.

Conjunction to the Ground” -kappaleessa nautin rumpukikkailusta, joka loppua kohden saa tuekseen melodista ja vahvaa tunnelmaa.

Blood, Monsters, Darkness” -kappale on nautinnollinen omassa rytmissään, sekavuudessaan ja mystisyydessään. Vahva alku kääntyy minuuttien kuluessa kajarisärön kautta särkyvään tunnelmaan. Ja sitten tietenkin se ”Haunting, Hunting, Howling” -kappaleen viimeinen hiljaisuus, joka pakottaa kuuntelemaan omaa, sisäistä ääntä. Ehkä löytämään se Agathonin uusi tuleminen. Ja se tulee, kun kuuntelee tarpeeksi kauan. Hieno lopetus, hieno levy.

 

8/10

Kappalelista
1. Invitation
2. The Hermit
3. Master Inside
4. Third Eye Opening
5. They Are Waiting
6. Conjunction to the Ground
7. To the Death I Have Sworn
8. Purity, Beauty, Freedom
9. Blood, Monsters, Darkness
10. Haunting, Hunting, Howling