Slack Bird, kuva: Jaakko Manninen

”On tosi surullista huomata, että natsien sympatisointia tapahtuu edelleen Suomessa” – Haastattelussa punk folk -yhtye Slack Bird

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 10.12.2021

Kotimainen punk folk -yhtye Slack Bird julkaisi alkuvuodesta kolmannen pitkäsoittonsa ja soittaa tänä viikonloppuna viimeisiä ”Hämärään”-albumi julkkarikeikkoja tältä vuodelta. Kaaoszine tavoitti Slack Birdin sanoittaja-säveltäjä Dave Klassin puhelimitse ja tiedusteli kollektiivin kuulumiset. Haastattelussa puitiin niin keikkailua, musiikkivideoita kuin Saimaata ja äärioikeistoakin.

Moro, mitä kuuluu?

Slack Bird: Hyvää! Tänään soitetaan Turun Bar Ö:ssä ja huomenna Helsingin Loukossa vielä ”Hämärään”-albumin tämän vuoden viimeisiä levyn julkkarikeikkoja.

Tämä vuosi on pandemiasta johtuen ollut musiikki- kuin muullekin kulttuurialalle hyvin hankala. Millaista on tällä hetkellä buukata keikkoja? Ovatko tapahtumajärjestäjät kuinka varovaisia?

Slack Bird: Ymmärrettävistä syistä keikkapaikoilla on kalenterit hujan hajan, kun ne ovat joutuneet perumaan ja siirtämään lukuisia keikkoja. Se luonnollisesti vaikeuttaa uusien keikkojen buukkaamista, kun entisiäkin on rästissä. Itse en ole tällä hetkellä kovin aktiivisesti tarjonnut omia keikkojani, koska koen että se olisi tässä hetkessä keikkapaikoille lisästressi. Monet tapahtumajärjestäjät miettivät mihinkä voivat sijoittaa keikkoja, joiden oli määrä olla kaksi vuotta sitten. Ja samaan aikaan monet muut yhtyeet kyselevät omia keikkoja. Siksi tämä tuntuu hankalalle tilanteelle. Odottelen, että tilanne alkaisi purkautumaan ja sitä kautta helpottumaan. Itse en ole ollut nyt aktiivinen, mutta jos joku on kysellyt keikoille niin olemme sitten toki lähteneet soittamaan.

Täysin ymmärrettävää tässä ajassa. Keväällä julkaistulta ”Hämärään”-albumilta on julkaistu musiikkivideot kappaleista ”Pyllytä peto” ja ”Limut, sipsit, dipit”. Miten tärkeäksi koet musiikkivideot albumin mainostamisessa?

Slack Bird: Musavideoita on mukava tehdä, vaikka en itse ymmärräkään itse kuvaamisesta juurikaan. Mielellään ideoin ja olen mukana kuitenkin toteutuksessa. Pyrin selittämään kuvaajalle ideani mahdollisimman hyvin, ja annan kuvaajalle kaiken luottamukseni kuvauksessa. Onni Tappola on kuvannut nuo musiikkivideot ja hänellä on runsaasti kokemusta kuvaamisesta, joten olen vain kiltisti totellut häntä.

Musiikkivideot ovat tärkeitä. Ihmiset reagoivat niihin. Ja monilla ihmisillä tuntuu itselläkin olevan tarve tehdä omia epävirallisia musiikkivideoita kappaleista. Ihmisen aivot ovat sellaiset, että me pidämme musiikin ohessa visuaalisesta ulosannista.

Audiovisuaalinen kokonaisuus on toimiva kokonaisuus. Ja kun miettii ”Pyllytä peto” -kappaleen videotakin, niin se avaa kuulijalle ehkä sitä kappalettakin enemmän.

Slack Bird: Nimenomaan, kappale konkretisoituu kuulijalle paremmin. Erityisesti niille ihmisille kuuntelijakunnassa, jotka eivät suomea ymmärrä. ”Pyllytä peto” -kappaleessa asia selitetään rautalangasta vääntäen kaikille, koska suomalainen kansanperinne ei ole taatusti tuttu kaikille. Ilman musiikkivideota harva varmaan edes ymmärtäisi mistä asiassa on kyse, haha! Asia on kuitenkin oikeaa, suomalaista vakavasti otettavaa kulttuuria mitä siinä esitetään.

Ihan totta. Tästä suomalaisesta kansanperinteestä tuli mieleen, että ”Aleta au” -albumilla on ”Vellamo”-kappale, jolla käsitellään Saimaata. Mietin, oletko tietoisesti tuonut musiikkiin suomalaisuutta vai oletko vain ajautunut näihin teemoihin?

Slack Bird: En ole tiedostaen asiaa tehnyt, vaikka olenkin kiinnostunut kansanperinteestä ja antropologiasta. Ne asiat ovat sellaisia, että ne kiinnostavat minua. ”Vellamo”-kappalehan kertoo siitä, kun oli konkreettisesti Saimaalla pystyttämässä ystävän kanssa norppakameroita. Kappaleen melodia alkoi soimaan päässäkin, kun nousin pitkän päivän jälkeen veneestä rannalle kameroiden istuttamisen jälkeen. Ja onhan Saimaa todella vaikuttavan näköinen, kun katsoo sinne järven selälle jossa on todella paljon vettä. Se on eksoottinen näky, vaikka elämme metsien ja järvien keskellä.

Kiitos tästä taustoituksesta, sillä muistan kuunnelleeni ”Vellamoa” tarkalla korvalla. Olet kiteyttänyt kappaleessa erittäin hyvin sen, miten pieniä me ihmiset loppupeleissä olemme tässä maailmassa.

Slack Bird: Me ollaan todella pieniä. Jos maapallon inhimillistää, niin me ihmiset olemme kuin pieniä loisia sen niskassa, joka ravistelee meidät joskus pois hartioiltaan. Ihmiskunta luulee egotrippipäissään olevansa jotain suurta, mutta olemme loppujen lopuksi hyvin lyhyt hetki maailmankaikkeuden historiassa. Ja sellaiseksi me myös jäämme. Sitten tulee jotain muuta eikä kukaan enää muista meitä.

Kun ”Aleta au” -albumilta ja muualtakin tuotannostasi löytyy luontoteemaa, niin oletko ajatellut tuoda sitä esiin jatkossakin? Tulee esimerkiksi tämän hetkinen maailmantilanne heijastumaan tuleviin sanoituksiin.

Slack Bird: En ole vielä miettinyt tulevien albumien sanoituksia, mutta on minulla mielessä teemoja joita haluan tuoda esiin. Sanoitan luonto- ja antifasistisia kappaleita, koska ne ovat minulle tärkeitä. Kirjoitan paljon myös omasta elämästäni, mutta sanoitukset ovat sen verran kryptisiä, ettei niitä oman elämän tarinoita aina helposti huomaa. Se on hauskaa, kun ihmiset löytävät ne sieltä. Se kertoo siitä, että niitä on kuunneltu ajatusten kanssa.

Tästä tulee mieleeni ”Aleta au” -albumilta löytyvä ”Menolippu natseille”. Enpä olisi osannut arvata, että sen innoitus löytyy omasta elämästäsi.

Slack Bird: Se on ollut hauska huomata, että esimerkiksi ”Menolippu natseille” -biisistä, että osa ihmisistä on loukkaantunut siitä. Siinähän kuuntelija paljastaa itsensä. Ei siinä puhuta perussuomalaisista tai maahanmuuttokriitikoista vaan natseista ja rasisteista. Ja sitten kun ihmiset siitä suuttuvat, niin he paljastavat itsensä. Silloin kuuntelijalla on peiliin katsomisen paikka.

Tämän kappaleen kohdalla olen huomannut sen, että Suomessa natsien sympatisoiminen on surullisen yleinen ilmiö. Täällä Suomessa on monia ihmisiä, jotka eivät pysty samaistumaan toisten ihmisten asioihin, jos ne eivät kosketa itseään. Se on tosi surullista, kun huomaa että tällaista natsien sympatisoimista on ja jengi istuu aidalla. Ja aika monesti niillä, jotka istuvat aidalla, jalat roikkuvat oikealla. Ja maailmanhistoriassa nämä aidalla istujat, sivustakatsojat, ovat mahdollistaneet yhtä lailla monia hirveitä asioita.

Palataanpa hieman kevyempiin aiheisiin. Vaikka maailmantilanne on vielä pandemian takia auki, uskallatko raottaa ensi vuoden suunnitelmia?

Slack Bird: Toistaiseksi edetään päivä kerrallaan ja soitetaan mahdollisuuksien mukaan. Olen suunnitellut ensi vuodelle jo jonkinlaisia raameja. Ensi vuonna tarkoituksena oli julkaista neljä sinkkua pitkin vuotta erilaisilla kokoonpanoilla. Slack Birdissä kun on mukana välillä useampikin tyyppi, kuin me muutama.

Suunnitelmissa on myös toteuttaa Slack Bird -big band konsertti. Vielä en uskalla paljoa kertoa asioista, mutta ajatuksena olisi soittaa kappaleita laajalla kokoonpanolla. Slack Birdin tuotannosta kun löytyy kappaleita, jotka voi sovittaa isommallekin instrumenttikokoonpanolle. Se olisi tarkoitus olla poikkitaiteellinen konsertti, johon tuodaan ihmisiä mukaan musiikkivideoilta. Sellainen oma spektaakkelinsa!

Kuulostaa hyvälle, mielenkiinnolla odotan! Kiitos haastattelusta, haluaisitko lähettää terveiset lukijoille?

Slack Bird: Kiitos ihmisille ennakkoluulottomuudesta musiikkiamme kohtaan ja tukemisesta marginaalimusiikkia kohtaan. Kiitos kaikille, jotka jaksavat lukea höpinöitäni! Ja tulkaa tänään keikalle Turkuun, Bar Ö:hön tai huomenna Helsinkiin, Alakulttuurikeskus Loukkoon!

https://www.facebook.com/slackbird

Haastatellut: Aleksi Parkkonen