Onnistunut kasvojenkohotus – arviossa Girish And The Chroniclesin uudelleen äänitetty debyyttialbumi ”Back On Earth”
Intialainen Girish And The Chronicles julkaisi viime vuonna päällekäyvän ”Hail To The Heroes” -albumin, jolla yhtyeen kasarivivahteinen hard rock pääsi kunnolla oikeuksiinsa. Olinkin yllättänyt, kun huomasin yhtyeen julkaisevan seuraavan albuminsa hädin tuskin vuotta myöhemmin. En kiinnittänyt asiaan aluksi sen suurempaa huomiota, mutta kun huomasin, ettei ”Back On Earth” yltänyt edeltäjänsä tasolle, herätti se minussa ihmetystä.
Kuittasin huomion ensimmäiseksi ajattelemalla, että ehkä Girish And The Chronicles oli päättänyt ottaa hieman kevyemmän linjan epätasaisemmalla lopputuloksella. Kun aloin tutkia albumin taustoja tarkemmin, huomasin albumin kantavan samaa nimeä yhteen esikoisalbumin kanssa. Aloin ihmetellä asiaa, ja syy pitkäsoiton epätasaisemmalle otteellekin selvisi: kyseessä on uusintapainos intialaisyhtyeen debyyttialbumista, joka on soundinsa puolesta päivitetty vastaamaan GATC:in nykypäivän standardeja. Ja se selittikin osaltaan nopean julkaisutahdin sekä sen, että ”Back On Earth” kuulosti vaatimattomalle ja vaisummalle kuin sitä edeltänyt ”Hail To The Heroes”.
Uudelleen äänitettyjen kappaleiden ansiosta ero yhtyeen nykyiseen äänimaisemaan ei ole niin dramaattinen, että asiaan olisi heti osannut kiinnittää huomiota: Pitkäsoiton avaavat ”Ride To Hell” ja ”Loaded” ovat vahvoja hard rock -kappaleita, jotka eivät juurikaan kalpene ”Hail To The Heroes” -albumin ”Primeval Desire”- ja ”I’m Not The Devil” -tykityksille. Myös vokalisti-kitaristi Girish Pradhanin leveästi tulkitseva ääni kuroo umpeen albumien välistä eroa.
Albumitiedotteen ja Pradhanin mukaan debyyttialbumin kappaleet ovat kokeneet kasvojenkohotuksen, mutta sävellyksiä ei ole muutettu radikaalisti, sillä Girish And The Chroniclesin ydinsoundi on pysynyt samana. Ja se on täysin uskottava selitys. Harmi, ettei alkuperäistä debyyttialbumia ole helposti saatavilla, sillä olisi ollut kiinnostavaa peilata alkuperäisen pitkäsoiton soundia GATC:in nykylinjaan. Nyt se jää kuitenkin hämärän peittoon, vaikka ”Angel”, ”Yester Years” ja ”Smile Little Child” raottavatkin yhtyeen nykyistä linjaa kevyempää ulosantia. Ja jos esikoisalbumille on aikanaan päätynyt jokin yksinkertaisempi teos, on se todennäköisesti ”Hey You”, joka on kuitenkin itsessään hyvin toimiva.
Kokonaisuudessaan GATC:in esikoisalbumin kasvojenkohotus on onnistunut, sillä kuten aiemmin totesin, oli pitkäsoiton taustoja tietämättä hyvin hankalaa päätellä ”Back On Earthin” olevan Girish And The Chroniclesin uudelleen äänitetty esikoisalbumi. Esikoisalbumi ei ole tietenkään niin sulavalinjainen kuin viimevuotinen ”Hail To The Heroes”, mikä on täysin luonnollista ja osoittaa siten yhtyeen kehittyneen. Kestonsa puolesta ”Back On Earth” on aavistuksen pitkä, minkä takia se on loppua kohden työläs kuunnella. Debyyttialbumi on päivityksen myötä oletettavasti aiempaa moniulotteisempi ja saumattomampi, minkä myötä siitä onkin muotoutunut varsin pätevä kokonaisuus.
Yhtyeen Facebook-sivuille pääset tästä: https://www.facebook.com/girishandthechronicles
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen