Osteri 2 – Klassikkoarviossa Blue Öyster Cultin ”Tyranny and Mutation”
50 vuotta mittariinsa saava Blue Öyster Cultin ”Tyranny and Mutation” viettää merkkipäiväänsä 11. helmikuuta. Yhtyeen toinen studioalbumi äänitettiin Columbia- studioilla New Yorkissa ja tuottajan valtaistuimelle mahtuivat Murray Krugman ja Sandy Pearlman. ”Hot Trails to Hell” oli levyn ainoa singlejulkaisu.
Bändin yhteisvoimainen rymistys käynnistää ”The Red and The Black”– biisin. Rumpu nakuttaa, kitara tikuttaa ja vauhti on vimmattu. Laulamisessa on kaikuja Ted Nugentin miehekkäästä ilmaisusta. Touhussa on vahva blues-pohja, mutta se soi myös aikaansa modernimmalla otteella. Osavaihdokset eivät yllätä, vaan aakkosissa mennään tutussa järjestyksessä ja sitten kulku kerrataan. ”The Red and the Black” on näppärä pikku biisi, josta heti kättelyssä välittyy bändin sovituksellinen lahjakkuus ja soittotaito.
”O.D.’d on Life Itself ” lähtee säröttömällä ränttätäntällä. Meininki on tylsää junttausta, jota väritetään kitaran efektiäänillä. Kertosäettä koristaa hetkellinen vierailu bossanovaan, josta palataan jälleen alun jurnutukseen. Biisi ei hengitä. Se enemminkin junnaa paikoillaan. Kitarasoolotilutus katkaisee kyllästymiseen asti toistuvan ränttäämisen. Vaimea urku taustalla luo lisämielenkiintoa ja biisi paranee loppua kohti. Blue Öyster Cultin tavaramerkiksi jo uran varhaisessa vaiheessa muodostunut terssikitaroiden käyttö päättää kappaleen, joka jättää ainakin tälle kuulijalle varsin ristiriitaisen tunnelman.
Mainos päättyy
”Hot Trails to Hellin” alun rakennuspalikat ovat tutut: Nopeus ja kitaroiden bluesjurnutus. Tunnelma on kuitenkin saatu uhkaavaksi. Kertosäe on erinomainen ja biisi ilmeinen sinkkulohkaisu, vaikkakin yllättävän pitkä sellainen. Erityisesti omana aikanaan. Osat vaihtuvat rasvattuina ja niiden rajoja on vaikea erottaa. Se on pätevä taito, johon monikaan ei tunnu pystyvän tai tohdi yrittää. Tuttu terssikitara pitää huolen, ettei bändin nimi pääse unohtumaan. Väliosa ainoastaan suotta venyttää muuten mainiota biisiä. Lopussa kitaristit jäävät terssaamaan ja muun orkesterin ääni häipyy takaoikealle.
”Baby Ice Dogin” teksti on Patti Smithin, joka on tehnyt useasti yhteistyötä bändin kanssa. Itse biisi on groovia meininkiä alusta saakka. Kitara ja piano tukevat toisiaan, ja yhtyeen koko kappaleen mitalla jatkuvat yhteisiskutukset kantavat jopa alkuperäistä ideaansa paremmin. Kitaravingutuksen taustalla bändisoitto tippuu minimiin, kunnes hönkäisee jälleen täyteen höyryyn. Merkillinen melodiaton laulumelodia lappaa myös helyjä kokonaisuuden kultasäkkiin. Terssikitara ei yllätä, mutta urkujen merkittävä rooli kyllä. Biisin viimeiset sanat ulvoo susi.
Painostava bluespohjainen tunnelmanluonti nostaa odotuksia ”Mistress of the Salmon City (Quicktime Girl)”– biisin alussa. Ei jää epäselväksi, että kyseessä on albumin päätöskappale. Kertosäe on höpsö ja rintakarvaton. Karvat kuitenkin ilmestyvät väli- / C-osassa. Aikakoneen valitsinta väännetään jokunen vuosi menneisyyteen ja saadaan lyhyenläntä urkusoolo soimaan kuin Animalsilla ikään. A-osan hilpeys miltei säikäyttää toisella kierroksella, jolloin bändi tuo osia varioimalla touhuun mielenkiintoa. Myös alun uhka uusitaan likellä loppua. Kitaran mikrofoninvaihtokytkimen runkutus johdattaa kappaleen lyhyen feidin jälkeen kadotukseen. ”Mistress of the Salmon City (Quicktime Girl)” on toimiva levyn päätösraita höpöstä kertiksestä huolimatta.
”Tyranny and Mutation” pohjusti Blue Öyster Cultin pysyvää asemaa musiikkihistorian lehdillä ja kuulijoiden levyhyllyissä. Se oli toinen askel polulla, jolla myöhemmin syntyivät yksi jos toinenkin klassikkobiisi ja -levy. Omena on vielä kiinni puussa ja osin raakakin, mutta kyllä se jo suussa makealta maistuu. Aavistus on matkaa koko hedelmätarhan täyteen kukoistukseen, mutta muutaman kausikierron jälkeen sekin aika koittaa. Siihen ei tarvita edes jälkiviisautta, joka meillä myöhempien aikojen kuuntelijoilla on etuoikeutena.
Kappalelistaus:
- The Red and The Black
- O.D.’d on Life Itself
- Hot Trails to Hell
- 7 Screaming Diz-Busters
- Baby Ice Dog
- Wings Wetted Down
- Teen Archer
- Mistress of the Salmon City (Quicktime Girl)
