Ozzy Osbournen siskot surevat edesmennyttä veljeään: ”Emme voi uskoa, että hän on poissa”
Pimeyden prinssi Ozzy Osbournen kuolemasta uutisoitiin myöhään illalla 22. heinäkuuta. John Michael ”Ozzy” Osbourne oli kuollessaan 76-vuotias, ja hän kuoli vain muutama viikko Back To The Beginning -jäähyväiskonserttinsa jälkeen.
Monet ovat jakaneet netissä omia muistojaan Osbournesta. Nyt tuoreessa The Mirrorin haastattelussa Ozzyn siskot Jean Powell sekä Gillian Hemming puhuvat ensimmäistä kertaa tunteistaan veljensä kuoleman jälkeen.
”Näimme hänet Birminghamissa toissaviikolla, kun hän ja muut bändin [Black Sabbathin] jäsenet saivat kaupungin avaimet. Se oli surullista, koska hän ei voinut seistä pystyssä. Mutta hän oli siitä huolimatta meidän Johnimme, joka kertoi edelleen vitsejä”, Powell kertoo, ja lisää myöhemmin haastattelussa:
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy”Viimeisen kerran näimme hänet konsertissa Villa Parkissa. Sain häneltä tekstiviestin, kun hän ajoi Lodge Roadilla, jossa asuimme ennen. Hän sanoi, ettei voinut uskoa, että kaikki nuo ihmiset kävelevät meidän vanhoilla kotikulmillamme katsomaan hänen esiintymistään.”
”Hänen viimeisessä tekstiviestissään minulle häne sanoi, että tulisi taas Birminghamiin. Hän sanoi, että ei malta odottaa paluutaan. Toivoimme, että olisimme nähneet hänet tällä viikolla.”
Haastattelussa sisarukset jakoivat mietteitään edesmenneestä veljestään:
”Meille hän oli veli, eikä mikään julkkis. Joten on hullua nähdä se määrä rakkautta, jota hänen kuolemansa jälkeen on vuodatettu. Emme voi uskoa, että hän on poissa, ja että emme enää saa häneltä yhtäkään puhelinsoittoa tai tekstiviestiä. Hän oli joka viikko ilman poikkeusta yhteydessä meihin, oli se sitten soittamalla tai tekstaamalla, kysyäkseen meidän kuulumisiamme. Kuudesta sisaruksesta on nyt enää jäljellä kolme – minä, Gillian ja veljemme Paul”, Powell kertoo.
Hemming kommentoi:
”Olimme niin ylpeitä hänestä ja kaikesta siitä, mitä hän on saavuttanut. Mutta mikään ei koskaan noussut hänellä päähän. Se, mitä ihmiset näkivät Johnista ulospäin, vastasi täysin häntä todellisessa elämässä. Se ei ollut mitään esittämistä. Hän oli meidän Johnimme, joka sai meidät jatkuvasti nauramaan. Sen minä tulen aina muistamaan.”
Voit käydä lukemassa koko haastattelun täällä.