Paramore – Paramore
Yhtyeen sisällä kuohuu, levytystauko venyy ja levottomuus leviää fanijoukossa. Tarvitaan pikaisia toimia. Hayley Williams keksii, että otsatukan voi leikkauttaa vielä vähän lyhyemmäksi. Lisäksi hän soittaa meikkikonsultilleen, joka päivittää kasvomaaliarsenaalinsa lukuisilta bloggereilta saamiensa vinkkien mukaiseksi. Vuonna 2013 kaikki on valmista, ehkei kukaan huomaa Josh ja Zac Farron lähtöä.
Uuden albumin nimi on alleviivatun uusialkumaisesti ”Paramore”. Alku on väistämättäkin uusi, mutta otsakkeeksi olisi paremmin sopinut ”Paradox”.
Yhtyeet seestyvät kahdesta syystä; joko ne ovat urallaan jo antaneet kaikkensa, mutta tämän tiedostamisesta huolimatta jatkavat silkasta soittamisen ilosta. Tai sitten, ne ovat hukanneet itsensä. Paramoren kohdalla on valitettavasti ja toisaalta onneksi kyse jälkimmäisestä. Sen jäljelle jäänyt torso on todellisten biisintekijöiden puuttuessa pakotettu seestymään vastoin omaa tahtoaan. Kokoon kuivumisprosessin sivusta seuraaminen on piinallista, sillä jokainen ”Riot!”-kakkosalbumin kuullut tietää alkuperäiskokoonpanon potentiaalin mahdollistamien kirkkaimpien näyttöjen olevan yhä antamatta. Nimenomaan powerpop-punkahtavan rockin, ei adult oriented rockin saralla. Kaikki Twilightitkin on jo filmattu, if there’s a future it seems pretty dark…
4/10
Kappalelista:
- Fast In My Car
- Now
- Grow Up
- Daydreaming
- Interlude: Moving On
- Ain’t It Fun
- Part II
- Last Hope
- Still Into You
- Anklebiters
- Interlude: Holiday
- Proof
- Hate To See Your Heart Break
- (One Of Those) Crazy Girls
- Interlude: I’m Not Angry Anymore
- Be Alone
- Future
Kirjoittanut: Eero Tarmo