Paul Stanley kertoo tunteneensa olonsa petetyksi 80-luvulla KISSissä
Rocklegenda KISS kävi 80-luvulla läpi monenlaista myllerrystä. Bändin alkuperäinen kvartetti hajosi, ja se teki ristiriitaisen päätöksen riisua naamionsa ja esiintyä julkisesti omilla kasvoillaan. Ilman kasvomaaleja esiintynyt KISS ei nauttinut samanlaista suosiota kuin 70-luvulla, ja kaiken lisäksi basisti Gene Simmons keskitti aikaansa muihin bisneksiin.
Kaiken keskellä bändin laulaja-kitaristi Paul Stanley koki joutuvansa itse vetämään bändiä eteenpäin ja ottamaan liikaa vastuuta. Erityisesti Simmonssin – Stanleyn ystävä jo teinivuosilta – poissaolo kävi raskaaksi.
Stanley kertoi tuntemuksistaan The Smashing Pumpkinsin Billy Corganille tämän The Magnificent Others -podcastissa.
Mainos päättyy
”Se ei ole mikään salaisuus, että tunsin oloni silloin petetyksi. Minusta tuntui, että hän jätti minut tekemään kaikki raskaat työt, mutta sai edelleen itse palkkaa. Hän nautti molempien maailmojen parhaista puolista. Mene vaan ja tee sinä omia juttujasi ja nautit menestyksestä ja rahasta. Mutta me olemme yhä partnereita ja sinä olet hylkäämässä laivaa. Minä olin katkera ja loukkaantunut, enkä siihen aikaan olisi edes sanonut olevani loukkaantunut, vaan vihainen. Se sattui. Gene on kuin veljeni, ja hän on ollut kanssani siitä lähtien kun olin 17. Joten se oli hyvin vaikeaa”, Stanley kertoo.
Lisäksi Stanley kertoo myös, että hänen mielestään Simmonsin luova panos ei ollut parhaimmillaan.
”Minusta tuntui siltä, että Gene ei antanut bändille tarpeeksi arvostusta. Eikä hänen kappaleidensa laatukaan ollut hyvää. Minusta se ei ollut reilua.”
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy