Paul Stanley vastaa nuorten sukupuolenkorjauksia käsittelevän kirjoituksensa saamaan kritiikkiin: ”Tuen seksuaalisen identiteettinsä kanssa kamppailevia”
Legendaarisen rockyhtye KISSin laulaja-kitaristi Paul Stanley kommentoi hetki sitten sosiaalisessa mediassa lasten ja nuorten sukupuolenkorjauksia kärkkäästi. Kirjoitus keräsi paljon huomiota, ja osa asettui laulajan puolelle toisten kritisoiden Stanleyn sanomisia vahvasti.
Nyt Stanley on julkaissut uuden kirjoituksen Twitter-tilillään, jossa hän kertoo ilmaisseensa itseään riittämättömästi lyhyellä kirjoituksellaan.
”Vaikka ajatukseni olivat selvät, sanani eivät selvästikään olleet. Ennen kaikkea tuen niitä, jotka kamppailevat seksuaalisen identiteettinsä kanssa ja kestävät samalla jatkuvaa vihamielisyyttä, sekä niitä, joiden tie johtaa heidät sukupuolenkorjausleikkaukseen. On vaikea käsittää, millaista vakaumusta täytyy tuntea, jotta voi ottaa nämä askeleet. Kappale tai kaksi ovat aivan liian lyhyitä välittääkseni täysin ajatukseni tai näkökulmani, joten jätän sen toiseen aikaan ja paikkaan”, Stanley kirjoittaa.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen Mainos päättyy
Stanleyn alkuperäinen kirjoitus oli seuraava:
”On suuri ero sen välillä, opettaako hyväksyntää vai normalisoiko ja jopa kannustaa osallistumaan sellaiseen elämäntapaan, joka hämmentää nuoria lapsia kyseenalaistamaan seksuaalisen identiteettinsä kuin jonkinlaisena pelinä, ja vanhemmat sallivat sen. On yksilöitä, jotka aikuisina voivat päättää, että sukupuolenkorjaus on heidän tarvitsemansa valinta, mutta sen muuttaminen peliksi tai vanhempien harjoittama normalisointi jonkinlaiseksi luonnolliseksi vaihtoehdoksi tai sen uskominen, että koska pieni poika tykkää leikkiä siskonsa vaatteisiin pukeutuneena tai tyttö veljensä vaatteisiin, meidän pitäisi viedä heidät askeleen pidemmälle polulle, joka on kaukana siitä, mitä he tekevät viattomasti. Kun monet lapset, joilla ei ole todellista käsitystä seksuaalisuudesta tai seksuaalisista kokemuksista, ovat jääneet kiinni pronominien käyttämisen hauskuuteen ja sen sanomiseen, miksi he identifioituvat, sekoittavat jotkut aikuiset virheellisesti hyväksynnän opettamisen normalisointiin ja rohkaisevat tilannetta, joka on ollut kamppailua niille, joita asia todella koskee, ja ovat tehneet siitä surullisen ja vaarallisen villityksen.”