Phil X & The Drillsin ”Pow! Right In The Kisser” antaa hetken huumaa
Mitä saadaan kun yhdistetään Bon Jovin kitaristi ja yksitoista rumpalia? No Phil X & The Drillsin uusin pitkäsoitto tietenkin. Theofilos Xenidiksen (tuttavallisemmin Phil X) perustama Phil X & The Drills tuo rockin ilosanomaa esille energisellä otteella ja rouhealla tyylillä.
Phil X on tullut suurelle yleisölle tutuksi paikattuaan Richie Samboran jättämän aukon Bon Jovin riveissä 2010-luvulla. Kanadalaiskitaristi on kuitenkin operoinut melkoisesti ennen Bon Joviin liittymistä. Phil X:n kitarankäsittelytaitoja voi esimerkiksi ihastella niin Triumphin, The Bushdoctorsin kuin Powderin albumeilla hänen omia soololevyjään unohtamatta. Tämän lisäksi kitaristi on työskennellyt myös muun muassa Alice Cooperin, Rob Zombien, Halestormin ja Chris Cornellin kanssa, näin esimerkkeinä mainitakseni.
Phil X:n taustoja vasten ei olekaan ihme, että hänen tuoreimmalla sooloalbumillaan kuullaan Tommy Leen (Mötley Crüe), Ray Luzierin (Korn) ja Tico Torresin (Bon Jovi) kaltaisten taitureiden rumputyöskentelyä. Edellä mainitun kolmikon lisäksi albumilla kuullaan kahdeksaa muutakin rumpalia, joista tarkemmat tiedot voi kaivaa joko albumikansien sisältä tai Spotifysta.
Laajasta rumpalikavalkadista huolimatta pitkäsoitosta ei ole muodostunut sekavaa hedelmäsalaattia, vaan varsin eheä kokonaisuus. Pitkäsoitto polkaistaan liikkeeseen vauhdikkaasti ”Don’t Wake Up Dead” -lohkaisulla, jonka vanavedessä kulkee myös utuinen, Leen tähdittämä ”Fake The Day Away”. Bluesrock-pitoinen ”Heal” on ensimmäinen teos, jolla kertosäkeistöt porautuvat kunnolla alitajuntaan pitkälti Phil X:n vaikeroivan tulkinnan ansiosta. Saman onnistuu tekemään myös kesäinen ”Moving To California” rennon letkeällä ulosannillaan.
Phil X & The Drillsin tuoreimman pitkäsoiton rumpalikonsepti näyttää paperilla vaikuttavalta mutta albumilla vaikutus ei ole järisyttävä. Phil X on onnistunut haalimaan pitkäsoitolle monipuolisen muusikkojoukkion, mutta siitä huolimatta lopputulos jää hieman laihaksi. Liekö syynä sitten inspiraation puute (kappaleet ovat syntyneet hissukseen kymmenen vuoden aikana) tai jonkinlainen vision puute, mutta albumi tuntuu lopahtavan alkuunsa. Nimensä mukaisesti ”Pow! Right In The Kisser” onnistuu herättämään kiinnostusta muutaman kuuntelukerran verran, mutta siihenpä se jää.
Kappalelista:
Mainos päättyy
Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen