Pitkänlinjan saarnamiehet hyvissä sielun ja ruumiin voimissa – arviossa Stryperin 14. studioalbumi ”The Final Battle”

Siteeraus Jesajan kirjan 53. luvun jakeesta viisi: ”Vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet”. Sitaatti on taatusti tuttu jokaiselle Stryperin pitkäaikaiselle kuuntelijalle, sillä kalifornialaisyhtye on viitannut siihen usean albuminsa kannessa ”Isaiah 53:5” muodossa. Raamatunkohta löytyy myös Stryperin viimeisimmän albumin, ”The Final Battlen” kannesta, jossa se komeilee upean kansitaiteen kera.

Raamatunkohdan merkitys ei juuri selittelyjä kaipaa, sillä se viittaa selvästi Jeesukseen. Myöskään itse Raamatun jakeen käyttöä ei tarvitse perustella sen enempää, onhan kyseessä pitkänlinjan kristillinen metalliyhtye. Vuonna 1983 alkanut Stryperin tarina on jatkunut tähän päivään saakka siitä huolimatta, että kalifornialaisyhtye vetäytyi estradilta kymmeneksi vuodeksi vuosien 1993-2003 välillä. Hiatus teki kuitenkin hyvää, sillä paluun jälkeen Stryper on julkaissut yhdeksän studioalbumia, joista viimeisin julkaistiin lokakuun aikana.

Stryper vaikuttaisi lukeutuvan niihin yhtyeisiin, joiden musiikillinen tyyli ei ole muuttunut radikaalisti vuosikymmenten aikana. Kalifornialaisyhtye takoo edelleen uskollisesti hevin rintamalla, vaikka jäsenistön keski-ikä on kuusikymmentä. Stryperin kokoonpanokin on pysynyt suhteellisen muuttumattomana vuosien aikana: Michael Sweet vastaa lauluosuuksista, hänen veljensä Robert löytyy rumpujen takaa ja kitaran kaulaa puristaa Oz Fox. Poikkeuksena on basistin pesti, jossa on ollut vuosien saatossa vaihtuvuutta. Pisimpään basson varressa vaikutti Tim Gaines, joka jättäytyi yhtyeestä vuonna 2017. Hänen tilalleen näyttäisi löytyneen kaivattu palanen, sillä Perry Richardson ollut osa Stryperiä vuodesta 2017 lähtien.

Vaikka ”The Final Battle” on Stryperin 14. studioalbumi, ei pitkäsoiton sisältö ole väsynyttä vaan päinvastoin ilahduttavan ärhäkkä. ”Transgressor” räjähtää käyntiin väkivahvasti, kun puolesatan ”See No Evil, Hear No Evil” luo aikaan leppoisan ilmapiirin tarttuvilla kertosäkeistöillään. ”Same Old Story” ja ”Heart & Soul” jatkavat edeltäjänsä linjalla ja ovat siten mukaansatempaavia, kun ”Near” vastaavasti hidastaa tahtia. Kyseessä on albumin vaikuttavin voimaballadi, jossa kuullaan myös hienot kuorosovitukset.

Niin albumin nimi kuin kansitaide ovat suoria viittauksia Raamatun Ilmestyskirjan eskatologisiin kuvauksiin maailmanlopusta. Harmillisesti teemaa ei juurikaan käsitellä lyriikoissa, vaan Stryper ruotii enemmänkin yleisellä tasolla ihmisten itsekkyyttä ja syntisyyttä. Se oli hienoinen pettymys, sillä Ilmestyskirjan rikas kuvasto olisi antanut paljon sisältöä sanoituksiin. Toisaalta lyriikat onnistuvat herättämään ajatuksia muulla tavoilla. Hyvinä esimerkkeinä toimivat vaikkapa ”Rise To The Call”, ”The Way, The Truth, The Life” ja ”Ashes To Ashes”, joista ensimmäisessä käsitellään ihmisen taipuvaisuutta toistaa omia virheitään. ”The Way, The Truth, The Life” lainaa sanoituksissaan Johanneksen evankeliumin 14. luvun alkua, jossa Jeesus kertoo olevansa tie, totuus ja elämä. Kappale onkin kirjoitettu kuin Jeesuksen näkökulmasta, jossa hän katsoo lempeästi elämässä kompuroivaa ihmistä. ”Ashes To Ashes” on nimensä puolesta niin ikään siteeraus Raamattuun, mutta sanoitukset on kirjoitettu yleisellä tasolla ihmiselämän rajallisuudesta.

Kokonaisuutena ”The Final Battle” etenee vaivattomasti ja varmaotteisesti ja antaa kuulijalle hienoisesti erilaisia kappaleita. Sävellyksissä on kuitenkin sen verran kontrastia keskenään, että kiinnostus pysyy vaivatta yllä alusta loppuun. Albumin punaisena lanka toimivat hevi ja kristillinen hengellisyys, jotka ovat tyypillistä Stryperille. Vaikka pitkäsoiton lyyrinen anti ei olekaan erityisen painava, on musiikillinen anti rautaista heviä. Stryper on saanut uusimmasta albumistaan aikaan kokonaisuuden, jossa perinteikäs hevi ja ajatuksia herättävät sanoitukset kietoutuvat saumattomasti yhteen.

Yhtyeen Facebook-sivulle pääset tästä: https://www.facebook.com/Stryper

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen