Pituudella on väliä – arviossa Heathenin ”Bleed The World – Live”

Viime syksynä ensimmäistä kertaa Suomessakin Euroopan-kiertueellaan poikennut sanfranciscolainen thrash metalin toisen aallon tykeimpiin ilmestyksiin kuuluva Heathen on julkaissut konserttiäänitteen ”Bleed The World – Live”. Neljänkymmenen minuutin mittainen kokonaisuus on taltioitu Pohjois-Amerikan -kiertueella heinäkuussa 2023, jolla se lämmitteli yhdessä Exhorderin kanssa Overkillia.

Yhtyeen johtohahmon, kiistatta thrash metalin pätevimpiin kitaravelhoihin lukeutuvan Kragen Lumin rinnalla Heathenin etulinjan kiertuekokoonpanon albumilla muodostavat laulaja David White, toista pääasiallista biisintekijää ja alkuperäiskitaristia Lee Altusta paikannut kitaristi Kyle Edissi (mm. Invicta), basisti Jason Mirza ja rumpali Ryan Idris. ”Empire of the Blindin” miksannut ja mm. Rob Zombien kanssa aiemmin työskennelleen Christopher ”Zeus” Harrisin ruuvaamat soundit ovat modernin kireät, hyvin potkivat, selkeäpiirteiset ja kirurgisen tarkat. Erityisesti rytmikitarat murisevat pirullisen julmalla soundilla. Steriilihköksi eroteltu äänimaisema ei anna milliäkään armoa soittovirheille, ja kyseinen seikka tässä yhteydessä ainoastaan korostaa Heathenin hurjaa live-kuntoa.

Albumi rakentuu neljästä ”Empire of the Blindin” kappaleesta: introna kauniin pahaenteisesti kutkuttelevasta kitaranäppäilyinstrumentaalista ”This Rotting Sphere”, tymäkästi nakuttavasta speed thrash -sivalluksesta ”The Blight”, hienoisia uuden aallon brittiläisen heavy metalin sävyjä raa’an speed metal -pickauksen sekaan tuovasta nimikkobiisistä sekä keveämmin vaihtoehtoisesti rockaavilla sävelillä operoivasta ”Sun In My Hand”. Mukana on myös ”The Evolution of Chaos” -albumilta (2010) löytyvä power metal -painotteisempi ”Dying Season”.

Loppua kohti meno keventyy Heathenin debyyttialbumilta, ”Breaking The Silencelta” alun perin löytyvän Sweet-coverin ”Set Me Freen” myötä. Vaikka kyseinen lainabiisi hämmentää takuuvarmasti rässipuritaaneja, tuo se toisaalta muutoin umpimetalliseen settiin mukavasti funkahtavaa rentoutta ja letkeyttä. Välinumerona on liitetty Whiten masinoima, turhahko yleisönhuudatus tittelillä ”The Heathen Horde”. Albumi loppuu edelleen debyytiltä poimitun, konserttiolosuhteissa pirullisen tarttuvasti rullaavaan ”Goblin’s Bladeen” ja ehkä parhaiten Heathenin monipuolisuuden hurjana thrash-yksikkönä albumilla esiin tuovaan versioon kakkosalbuminsa ”Victims of Deceptionin” (1992) ”Hypnotizedista”.

”Bleed The World – Live” on pätevä, mutta pelkässä lämppärislotin settimitassaan kummallisen tyngäksi jäävä live-julkaisu eräältä jenkki-thrash metalin aliarvostetuimmalta yhtyeeltä. Saldona kuusi (varsinaista) omaa biisiä ja lainabiisi on ainoastaan puolet siitä mitasta, millaisen taidonnäytteen Heathen olisi kunnolliselta live-albumiltaan vähintään ansainnut. Vaikka minialbumimitassaan kokonaisuus jättää hieman typertyneen olon, on tämä silti reilusti tyhjää parempi.