Placebo heitti takaisin nuoruusmuistoihin Hartwall Arenalla 20.10.2016
Vaihtoehtorokin esitaistelujoukkue Placebo juhlisti 20-vuotiasta debyyttialbumiaan torstaina tunnelmallisella reilun parin tunnin keikalla Hartwall Arenan tiloissa.
Lämmittelyakti The Mirror Trapin jälkeen ilta jatkui matkustamalla menneeseen, kun lavalle heijastettiin Placebon vuonna 1998 tehty, mutta vasta tämän vuoden lokakuussa päivänvalon nähnyt musiikkivideo kappaleesta ”Every You Every Me”. Yhdessä juuri keikan alkua edeltäneen muistelukoosteen kanssa antoi se illalle mainion lähtölaukauksen – nostalgiankaipuinen yleisö virittäytyi nopeasti oikeaan tunnelmaan ja pääsi hahmottamaan orkesterin mittavan tähänastisen uran.
Illan aikana kuultiin otantoja Placebon jokaiselta julkaisulta, ja bändi olikin mainostanut etukäteen ottavansa tällä kiertueella erityisen hyvin huomioon fanit sekä heidän toiveensa. Setti käynnistyi sekä vanhemman että uudemman tuotannon avausraidoilla ”Pure Morning” ja ”Loud Like Love”.
Kaikki näytti ja kuulosti juuri siltä, miltä pitikin. Keikkakokoonpanon jäsen Fiona Price kevensi monia kappaleita mukautuen raskaaseen äänimaailmaan, ja vaikka sekä lava että bändin jäsenten esiintymistyyli oli riisuttu kaikesta ylimääräisestä, oli musiikkia voimistettu tehokkaasti taustalla pyörivillä videoefekteillä. Mikään ei sinänsä ollut ennennäkemätöntä, mutta keikan imu oli kaikkien tekijöiden yhteisvaikutuksesta kokonaisuudessaan miltei käsittämätön. Tunnelma oli hyvin intensiivinen ja onnellinen.
Hieman yli puolivälissä kuultiin ”Without You I’m Nothing” -levyn nimikkokappale. Tuolloin taustalle laitettiin pyörimään pätkä vuodelta 1999, jossa David Bowie ja Brian Molko laulavat kappaletta yhdessä Irving Plazan takatiloissa. Bowie lauloi kappaleen yhteen versioon toiset vokaalit, ja hänellä tiedetään olleen suuri, inspiroiva vaikutus erityisesti Molkoon. “On vaikeaa katsoa tuota itkemättä”, laulaja totesi tributoinnin päätteeksi.
Yleisö tuntui tässä vaiheessa odotetusti hieman väsähtävän, mutta ”Special K” “Black Market Music” -albumilta sai areenan jälleen eloon. ”Song to Say Goodbye” ja ”The Bitter End” petasivat illan päättymistä, mutta bändi palasi lavalle vielä kahden encoren ajaksi. Ensimmäisellä kerralla kuultiin juhlinnan kohde “Placebo”-levyn kappaleet ”Teenage Angst” ja ”Nancy Boy”, joiden jälkeen “Meds”-levyn ”Infra-Red” ja toisen encoren Kate Bush -coverointi ”Running Up That Hill” toimivat hienoina, pehmentävinä elementteinä, ja päättivät illan tunnelmallisesti.
Mainos päättyy
Vaikka Brian Molkon varsin tunnistettava lauluääni ja bändin merkittävä harmoniamaailma toimivat yhä erinomaisena ajankuvana vuosituhannen vaihteen angstisiin tunnelmointeihin, oli settilista koostettu mainiosti tähän päivään sopivaksi osoittamaan, että orkesteri voi tarjota meille jotain vielä toviksi eteenpäin. On vaikeaa keksiä kritisoitavaa keikasta, joka saa tuntemaan itsensä vähintään kymmenen vuotta nuoremmaksi, ja muistuttaa niistä hetkistä, jolloin bändin parhaat levyt ovat olleet soitossa ensimmäistä kertaa.
Settilista:
1. Pure Morning
2. Loud Like Love
3. Jesus’ Son
4. Soulmates
5. Special Needs
6. Lazarus
7. Too Many Friends
8. Twenty Years
9. I Know
10. Devil in the Details
11. Space Monkey
12. Exit Wounds
13. Protect Me from What I Want
14. Without You I’m Nothing
15. 36 Degrees
16. Lady of the Flowers
17. For What It’s Worth
18. Slave to the Wage
19. Special K
20. Song to Say Goodbye
21. The Bitter End
Encore:
22. Teenage Angst
23. Nancy Boy
24. Infra-Red
Encore 2:
25. Running Up That Hill
Teksti: Maija Kietäväinen
