Planistryn ”Confucktion” on hyvin kypsytetty albumi, johon kannattaa syventyä

Kirjoittanut Aleksi Parkkonen - 20.9.2019

Kolme vuotta on ehtinyt vierähtää siitä, kun Planistry julkaisi debyyttialbuminsa ”ThREELESS”. Siinä, missä esikoisalbumi koostui pitkälti kitaristi Tarmo Tikkisen vanhemmista kappalepohjista, puhaltavat ”Confucktionilla” uudet tuulet ja ideat. Uuden albumin äänittämis- ja tuottamisprosessia eivät ole leimanneet samanlaiset haasteet kuin debyyttiä, ja ehkä se on juuri syy, minkä takia ”Confucktionilta” huokuu niin paljon rauhaa ja luovuutta.

Planistryn toinen albumi alkaa ”The Riddle” -nimisellä introlla, jonka alussa kuullaan radiokanavilla surffailua sekä salaperäinen puhe arvoituksen selvittämisestä. Vastaavasti ”Two Words” siivittää albumin vauhtiin korkealentoisilla kitarasooloilla. Kappaleen edetessä riffeistä löytyy myös psykedelian ripauksia, jotka antavat oman twistinsä. Kertosäkeistöissä on mukavasti potkua, minkä seurauksena kappaleessa on stadionmainen tunne.

Se, mitä olen vuosien aikana oppinut Planistryä tuntemaan, on opettanut, ettei Tikkinen jätä mitään sattuman varaan yhtyeensä suhteen. Näin ollen myös ”Confucktion”-albumin nimeä ei voi pitää sattumanvaraisena, vaan nimellä halutaan varmasti myös kuvata maailman nykyistä, hämmentävää ja kieroutunutta menoa. Se myös kumpuaa kappaleiden sanoituksistakin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Vaikka maailman meno osaa hämmentää, niin osaa Planistrykin uudella albumillaan – mutta hyvällä tavalla. ”Confucktion” tuntuu sisältävän toinen toistaan yllättävämpiä kappaleita, jotka eivät päästä kuuntelijaa helpolla. Esimerkiksi ”Worth To Take” alkaa näennäisesti rauhallisesti, mutta kertosäkeistöissä kappale räjähtää kukoistukseensa. Huuliharpulla höystetty ”Open Road” kasvaa myös kertosäkeistöissä isoihin raameihin, vaikka kappale on tunnelmaltaan hyvin kaihoisa ja kaunis.

On And Off” lukeutuu albumin yhdeksi erikoisimmaksi sävellykseksi, sillä se on tunnelmaltaan salaperäinen mutta myös juhlava. Kappaleesta on helppoa tehdä siirtymä harmoniseen ”Calm Downiin”, jonka kruunaa kaihoisasti soiva saksofoni. Albumin loppupuolelta löytyvä teatraalinen balladi ”On The Way” on myös oma kaunis lukunsa, jota ei kannata ohittaa. Tästäkin kappaleesta löytyy saksofoniosuus, joka on kuin viimeinen silaus siihen. Outrona toimiva ”The Real Deal” sinetöi kokonaisuuden hallitusti yhteen.

Jos etsit ”Confucktion”-albumilta nopeasti korviin tarttuvia ja suhteellisen yksinkertaisia sävellyksiä, et tule niitä löytämään. Levyn kappaleet sisältävät paljon yksityiskohtia, ja tunnelmia kypsytellään pikkuhiljaa. Albumia on turha kuvitella sisäistävänsä nopeasti, vaan sen äärelle kannattaa pysähtyä. Kun albumille on antanut aikansa, voi huomata löytävänsä kappaleiden mielenkiintoiset sovitukset ja niiden harkitut rakenteet. Ennen kaikkea kappaleiden tarinat alkavat herätä henkiin ja tunnelataukset korostuvat. ”Confucktion” on omanlainen rock-elämyksensäm20 ja vastaavaa tuskin koskaan tulee vastaan. Paitsi ehkä Planistryltä.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

8/10

Kappalelista:

  1. The Riddle
  2. Two Words
  3. Guilty Ones
  4. Worth To Take
  5. Maan On The Moon
  6. Open Road
  7. On And Off
  8. Calm Down
  9. Totem Heads
  10. On The Way
  11. The Real Deal

Planistry Facebookissa

Kirjoittanut: Aleksi Parkkonen

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Luetuimmat

Uusimmat